NASA tarvitsee tätä teologia - Riihimäeltä vuodeksi huippuyksikköön

Riihimäkeläinen teologi Olli-Pekka Vainio pakkaa näinä päivinä laukkunsa ja muuttaa perheensä kanssa Yhdysvaltoihin tutkimaan maailmankaikkeutta.

Ari Peltonen

- Tieteiselokuvien maailmalla ja arkisella tutkimuksella ei ole hirveästi tekemistä keskenään, Olli-Pekka Vainio sanoo.

Ari Peltonen

Olli-Pekka Vainio: Kiinnostavaa, miten ihminen ymmärtää oman paikkansa maailmankaikkeudessa.

AAMUPOSTI | – Tieteiselokuvien maailmalla ja arkisella tutkimuksella ei ole hirveästi tekemistä keskenään. NASA:lla tuskin on avaruudesta tullutta muukalaista pakastimessa, riihimäkeläinen teologian tohtori Olli-Pekka Vainio hymähtää.

Vainio on Helsingin yliopiston systemaattisen teologian dosentti, tutkija ja filosofi.

Hänet on valittu NASA:n rahoittamaan projektiin Yhdysvaltoihin tutkimaan astrobiologian vaikutuksia ihmiseen ja yhteiskuntaamme.

– Astrobiologia tutkii yleisesti ottaen elämän syntyä maapallolla ja sen ulkopuolella sekä sitä, missä tilassa elämä voi kehittyä ja miten sen voidaan ajatella jatkuvan tulevaisuudessa, Vainio sanoo.

Kiinnostavaa on myös, miten ihminen ymmärtää oman paikkansa yhä laajenevassa maailmankaikkeudessa.

– Tässä tutkimuksessa, jos missä tarvitaan teologeja ja filosofeja. Alun perinhän juuri filosofit keksivät monet oman maailmankaikkeutemme perusainekset kuten esimerkiksi sen, että maa on pyöreä.

Pikkupojan unelmasta tuli totta.

Suurta unelmaansa Vainio pääsee toteuttamaan ottamalla virkavapaata yliopisto-opetuksesta.

– Avaruus on aina kiehtonut. Jo pikkupoikana olin kiinnostunut siitä. Kun aloitin koulun mikkeliläisessä alakoulussa, kysyin heti ensimmäisenä päivänä opettajalta, milloin alkaa tähtitiede. Olisin halunnut tutkia avaruutta matemaatikkona tai fyysikkona, mutta lahjani olivat muualla, hän kertoo.

Nyt hän pääsee Princetonissa tutkimaan muiden huipputiedemiesten kanssa ja uusimman teknologian turvin laajenevaa käsitystämme maailmankaikkeudesta.

– Meillä on jo nyt huikean paljon tietoa. Tekniikka kehittyy ja pääsemme yhä kauemmas. Vainio sanoo lähtevänsä tutkimaan kosmosta teologina ja filosofina.

Saiko maailmankaikkeus alkunsa alkuräjähdyksestä vai loiko Jumala sen?

– Nämä eivät ole selityksinä keskenään ristiriidassa, koska ne vastaavat hieman eri kysymyksiin.

– Esimerkiksi kristillinen kosmologia on aina ollut luonteeltaan hyvin väljää. Siinä lähdetään siitä, että kaikella on tarkoituksensa, luotu materia on hyvää ja on vain yksi Jumala.

Yksi paljon keskusteltu teema nykyään on kysymys multiversumeista eli toisista mahdollisista rinnakkaisista maailmoista. Tätäkin filosofit ja teologit ovat pohtineet jo tuhansien vuosien ajan.

– Esimerkiksi kirkkoisä Origenes ajatteli, että Jumalan suunnitelmaa voi olla sekin, että kun yksi universumi lakkaa olemasta, uusi syntyy jossain muualla.

– Ja voi jopa olla, että jo ennen meidän universumiamme on ollut olemassa lukemattomia muita.

Ihmisen arvo pysyy samana, oli kosmos sitten oman planeettamme kokoinen tai ääretön.

Amerikan-vuoden tavoitteena Olli-Pekka Vainiolla on oppia eri alojen spesialisteilta raakaa fysiikkaa, biologiaa, tutkia taustoja, kartoittaa kosmologiaa, historiaa ja keskustella tuloksista.

Hän tutkii ennen kaikkea ihmistä maailmankaikkeuden kasvun keskellä.

Miten ihminen selviää uuden tiedon keskellä?

Miten käy ihmisarvon täällä maailmankaikkeuden periferiassa pienellä maapallolla?

Kun yksi universumi lakkaa, uusi voi olla syntymässä.

– Kristillisessä maailmankuvassa ihmisen arvo perustuu lopulta siihen, että Jumala antaa ihmiselle arvon kutsumalla häntä omaksi kuvakseen. Tässä viitekehyksessä ihmisen arvoon ei vaikuta mitenkään se, kuinka suuri tunnettu maailmankaikkeus on.

Toivottavasti ne tyypit eivät käyttäydy kuin me.

Ihmisen arvo pysyy samana, oli kosmos sitten oman planeettamme kokoinen tai ääretön, Vainio sanoo.

– Jos joskus kohtaamme vieraan kulttuurin, tämä on tietenkin mitä kiehtovinta. Täytyy kuitenkin toivoa, kuten Stephen Hawking taannoin varoitteli, että ne tyypit eivät käyttäydy kuten me maapallon ihmiset.

Astrobiologia(tai eksobiologia) on monitieteellinen tutkimusala, joka tutkii elämän syntyä ja kehitystä, elämän biokemiallista perustaa, planeettakuntien olosuhteita, elämän mahdollisuuksia muilla taivaankappaleilla, planeettoja omassa aurinkokunnassamme, eksoplaneettoja sekä nolla-gravitaatioon liittyviä biologisia ja lääketieteellisiä kysymyksiä.

NASA, National Aeronautics and Space Administration, on Yhdysvaltain liittohallituksen alainen ilmailu- ja avaruushallintovirasto.

Olli-Pekka Vainio

Dogmatiikan yliopistolehtori Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa.

Princetonissa toimivan Center of Theological Inquiryn jäsen, jossa vieraileva tutkija vuonna 2008.

Oxfordin yliopiston teologisen tiedekunnan vieraileva tutkija 2011–2012.

Suomen Akatemian filosofisen psykologian, moraalin ja politiikan huippuyksikön jäsen 2008–2013.

Kirjoittanut yhdeksän kirjaa ja 40 tieteellistä artikkelia.

Asuu Riihimäellä vaimonsa ja 4- ja 14-vuotiaiden lastensa kanssa.

Muuttaa perheensä kanssa Princetoniin Yhdysvaltoihin elokuun lopussa.

Written by:

Helena Holmroos

Ota yhteyttä