Suo-ojien tukkimiset aloitetaan Kytäjän-Usmin korpialueelta

Ennallistus alkuun. Kuvassa metsäoja, joka tullaan peittämään. Alueen vettymisen myötä alueelle palaavat rahkasammalet, toteaa suojelubiologi Kimmo Kolehmainen.

Mirja Hynninen

HYVINKÄÄ | Metsähallitus aloittaa soiden ennallistamisen kolmella Hyvinkään suolla eli Kytäjä-Usmin korpisuoalueella, Petkelsuolla ja Ridasjärven soilla.

Soita ennallistetaan 60-70 hehtaaria. Työt alkoivat Kytäjä-Usmissa kaivinkoneella tiistaina ja kestävät vähintään pari viikkoa. Ojien tukkimista ja patoamista tehdään vaikeimmissa kohteissa myös käsin.

Kytäjä-Usmin kohteet sijaitsevat Kakskoislammin ja Piilolammin välisellä alueella. Metsähallituksen suojelubiologi Kimmo Kolehmainen kävi maanantaina merkitsemässä alueita ja opastamassa kaivinkonekuskeja.

Alueet ovat olleet metsätalouskäytössä. Ne tullaan muodostamaan myöhemmin luonnonsuojelualueiksi.

Kohteet ovat ojitettuja suonosia, jotka eivät ole nykyisellään luonnontilaisia. Kävijät voivat liikkua kohteilla normaaliin tapaan lukuun ottamatta käynnissä olevien ennallistamistöiden lähiympäristöä.

Kytäjä-Usmissa vietiin töistä kertova kartta Partiolaisten majan tuntumaan tien varteen.

Kytäjä-Usmin ruohoisessa korvessa sijaitsee samalla Hyvinkään ainoa Life-suoverkostohankkeen tutkimuskohde. Kasvillisuusneliöt on tutkittu ennen ennallistusta.

Neliöiden kasvillisuuden muuttumista seurataan tulevina vuosina, samoin pohjaveden laatua ja pienilmastoa.

– Tämän ojan tukkimisen jälkeen rahkasammalet lisääntyvät. Myös hiirenporras ja isoalvejuuri riemastuvat, Kolehmainen arvioi.

Soita ennallistetaan täyttämällä soiden ojat sekä tekemällä patoja. Näin soille kertyvä vesi ei virtaa niiltä pois, vaan imeytyy suoturpeeseen.

Puustoa joudutaan poistamaan paikoin, etenkin Ridassuolta.

Hyvinkään kohteiden ennallistuksesta kysyttiin mielipiteitä jo vuonna 2007.

Silloin Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys muun muassa vastusti aukkohakkuita Ridassuolla, ja huomautti, ettei hakkuita saisi tehdä linnuston pesimäaikaan.

– Emme tee missään ennallistuksessa hakkuita pesimäaikaan. Hakkuiden tavoitteena on palauttaa suolle ominainen avoin maisema. Asiasta on jo sovittu ympäristönsuojeluyhdistyksen kanssa, ja käyty paikan päällä, Kolehmainen toteaa.

Petkelsuolla ongelmana on kohteeseen pääseminen. Kaivinkoneen reittiä Petkelsuolle ei ole vielä tarkkaan sovittu. Jos mennään yksityismaiden halki, maanomistajilta hankitaan luvat.

Soiden vettymisen myötä soille palaavat suosammalet, -kasvit ja -hyönteiset. Ennallistamisen on todettu hyödyntävän esimerkiksi rahkasammalia ja karpaloa, soiden päiväperhosia sekä riekkoa.

Kytäjä-Usmi ja Petkelsuo kuuluvat Suomen LIFE –luonto hankkeeseen, jossa ennallistetaan EU:n tuella vuosien 2010-2014 aikana luonnontilaan yli 4 200 hehtaaria erilaisia soita.

Hankkeessa ennallistetaan useita Euroopan komission tärkeiksi luokittelemia suoluontotyyppejä, kuten aapasoita, keidassoita ja puustoisia soita.

Hankkeeseen kuuluu 54 Natura-aluetta Hangosta Sodankylään.

Hankkeen budjetti on 6,7 miljoonaa euroa, josta EU rahoittaa puolet.  

Written by:

Ota yhteyttä