Poliisi tutkii Rautatiemuseon kiusaamisväitteet

HYVINKÄÄ | Suomen Rautatiemuseon entisen johtajan ja yhden entisen työntekijän pitkään jatkuneet erimielisyydet johtavat poliisitutkintaan.

Työsuojeluviranomaisen poliisille viime viikolla tekemä tutkintapyyntö nojaa entisen museomestarin Janne Riikosen kanteluun.

Työsuojelutarkastaja Eila Hasunen sanoo tutkintapyynnössään, että Riikosen kertoman perusteella kysymys on terveydelle vaaraa aiheuttaneesta häirinnästä.

Riikonen sanoo sairastuneensa masennukseen työolojen takia ja syyttää siitä museon entistä johtajaa Matti Bergströmiä.

Bergström kiistää kaikki Riikosen väitteet. Ulkopuolisten mukaan kyseessä on ollut täysi pattitilanne.

Bergström lopetti museonjohtajana kesäkuun alussa. Riikonen puolestaan allekirjoitti viime viikolla sopimuksen, joka päätti hänen työsuhteensa saman tien.

Museon nykyinen johtaja Klaus Kaartinen pitää poliisitutkintaa ja Riikosen lähtöä erillisinä asioina. Työsuhteen päättymisen perusteita museojohto ei kommentoi.

LUE LISÄÄ AAMUPOSTIN PAPERILEHDESTÄ TAI TILAAJILLE ILMAISESTA NÄKÖISLEHDESTÄ

Written by:

Toimitus

Ota yhteyttä

Kommentit

Kommentit

Niinhän se oli AKT:n tapauksessakin, että väitettiin koko ongelman johtuvan vain yhdestä alaisesta. Hienoa, että löytyi rohkea ihminen, jotka ryhtyi toimeen.

Uuno (ei varmistettu)

Oleellistahan työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistön täyttymisen kannalta ei ole se, miten vakavia haittoja työntekijän terveydelle on aineutunut. Työturvallisuuslain 28 §:n mukaan riittää että terveydelle on aiheutunut vaaraa. Sen sijaan oleellista on, onko työnantaja ryhtynyt käytettävissään olevin keinoin toimiin epäkohdan poistamiseksi saatuaan asiasta tiedon. Tuo tieto voi tulla käytännössä keneltä tahansa.

Rikoslain 1.9.1995 voimaan tullutta uudistusta koskevan hallituksen esityksen (HE 94/1993 vp) yksityiskohtaisissa 47 luvun perusteluissa todetaan, että "Rangaistuksia tarvitaan edellä esitetyn mukaan sellaisia erityisen vakavasti työntekijöiden asemaa loukkaavia tekoja ja laiminlyöntejä varten, joiden varalta ei ole käytettävissä riittävän tehokkaita tai toimivia muunlaisia seuraamuksia. Rangaistuksilla voidaan myös ilmaista erityinen yhteiskunnan moite oikeudenloukkauksen johdosta. Työrikosten moitittavuutta osoitettaisiin ottamalla törkeimmät, vankeuden uhan sisältävät työelämää koskevat kriminalisoinnit rikoslakiin omana työrikoslukunaan."

Tuo lainsäätäjän tarkoitus on jäänyt käytännössä kuolleeksi kirjaimeksi lain esitöihin. Se johtuu kahdesta asiasta. Ensiksikin työsuojeluviranomainen on tehnyt äärimmäisen harvoin ilmoituksen poliisille. Toiseksi, poliisissa luotetaan työsuojeluviranomaisen asiantuntemukseen, eikä esitutkintaa ole edes käynnistetty työntekijän oman tutkintapyynnön perusteella, jos työsuojeluviranomainen ei ole ilmoittanut asiaa poliisille.

Tässä tapauksessa asia on siis poliisin käsissä. Toivottavasti he osaavat asiansa.

veturi (ei varmistettu)

Veturi taitaa olla kyseinen henkilö, kun on noin paljon faktaa asiasta. Jokaisessa asiassa on kuitenkin kaksi puolta, myös tässä. Luotan poliisin ammattitaitoon. He, jos ketkä, näkevät jos jonkinlaisia kehittelyjä joka päivä ja toivottavasti tunnistavat myös tässä tapauksessa, kuka puhuu totta..

jepulisjepulis (ei varmistettu)

Paperilehdessä säätiön hallituksen entinen puheenjohtaja Raimo Lahti arvioi että Bergströmin henkilöstöjohtamisessa on kehittämisen varaa. Tämä kommentti kertonee jotakin, ei tuollaista arviota lehteen ihan kevyesti heitetä. Lisäksi lehdessä lukee että hallitus uskoi museonjohtajan vaihtumisen korjaavan tilanteen, mistä tämä kertoo?

Yksi (ei varmistettu)

Toki työpaikkakiusaaminen on vakava asia, mutta uutisoinnin perusteella asia on peräti kummallinen. Museon entinen työntekijä on juuri tehnyt sopimuksen työsuhteensa päättämisestä ja saanut siitä korvauksena tuhdin tukun rahaa eli puolen vuoden palkan ilman työntekovelvollisuutta. Museon edustajat ovat ymmärtäneet asian olleen sovittu ja päättyneen siihen.

Toinen osapuoli onkin muuttanut mielensä heti kun muste allekirjoituksissa on kuivunut ja raha tilillensä tipahtanut ja lähtee hakemaan vielä lisäkorvauksia työsuojeluviranomaisten masinoiman poliisitutkinnan kautta. Ulkopuoliselle tuosta tulee väkisinkin kuva, että entinen työntekijä on nyt rahastamassa raskaimman kautta ja katkeralla poltetun maan taktiikalla entistä työnantajaansa vastaan. Siihen viittaavat vahvasti asianomaisen raflaavat ja julkisuushakuiset lausunnot Aamupostissa, joissa hän ilmeisestikin pyrkii keräämään sympatioita uhrina. Se onkin kovin helppoa, silloin kun vastapuolen kädet ovat sidotut. Eihän työnantaja tällaisia asioita voi lähteä kommentoimaan julkisesti yksittäisen työntekijän osalta.

Väitteet suurinpiirtein pistooli otsalla pakotetusta sopimuksen allekirjoituksesta ovat toki kiehtovia, mutta tuskin uskottavia, kun toinen osapuoli ei ole Venäjän mafia, vaan julkisyhteisö, jolla taustalla valtion ja kuntien laitoksia.

Money, money, money (ei varmistettu)

No ei tuo puolen vuoden palkkaa vastaava summa kyllä ole kummoinen irtisanomiskorvaus. Jos kyseessä on ollut pitkäaikainen työntekijä (yli 12 v.), lakisääteinen irtisanomisaika on nykyään 6 kk. Työnantaja voi harkintansa mukaan vapauttaa työvelvoitteesta irtisanomisaikana, joten tuolla oletuksella lakisääteiset edut ovat paremmat kuin irtisanoutumissopimus, jolla ottaa vastaan 6 kk palkkaa vastaavan summan kertakorvauksena: tuota kertakorvausta nimittäin verotetaan eri tavalla eli siihen sovelletaan tulontasausta edeltäneelle työnsuhteelle, maksimissaan 5 vuoteen asti. Samoin itse irtisanoutumisesta seuraa karenssi ja kaikkea muuta ikävää. Ja tärkeimpänä epäkohtana: allekirjoittamalla sopimuksen työntekijä tyypillisesti vapaaehtoisesti luopuu kaikista mahdollisista vaateista työnantajaa kohtaan.

Kun ottaa huomioon, että sopimuksella saa nettona vähemmän rahaa ja samalla luopuu oikeudesta myöhemmin esittää mitään vaateita, on ihmeteltävä miten työntekijä hyväksyisi tällaisen järjestelyn mieluummin kuin normaalin irtisanomisen ja lain takaamat etuudet. Työntekijä voi tietenkin olla tyhmä, mutta todennäköisempää on että hänet on asiattomasti painostettu allekirjoittamaan sopimus juuri siinä tarkoituksessa että työnantajaa vastaan ei enää voisi nostaa kannetta oikeudessa. Jos taustalla on ollut painostusta niin silloin sopimus on tietenkin pätemätön. Lisäksi järjestelyyn on voinut vaikuttaa se, että lainmukaista irtisanomisperustetta (esim. henkilökohtaisia laiminlyöntejä tai tuotannollisia/taloudellisia syitä) ei ole ollut olemassa.

Vaikea nähdä miten tässä tilanteessa voisi olla kyse siitä, että "tuhdin tukun rahaa" saanut työntekijä olisi vain lähtenyt hakemaan lisää rahaa oikeuden kautta. Nimimerkki lienee myös tietoinen siitä, että se että kyseessä on julkisyhteisö ei estä työpaikkakiusaamista esimiehen taholta. Kokemukset ovat lähinnä päinvastaisia: julkisyhteisöissä esiintyy enemmän kiusaamista kuin yksityisissä yrityksissä. Kiusaajathan ovat kuitenkin aina yksittäisiä ihmisiä eivätkä näitä korkeasti kunnioitettuja (?) instituutioita.

X (ei varmistettu)

Eihän hänen olisi ollut mikään pakko allekirjoittaa sopimusta! Tuntuu aika oudolta, että on ensin laittanut allekirjoituksen ja sitten alkaakin hakemaan syyllistä. Hän puhuu "pakkopotkuista" mutta eikös potkujen saaminen aina ole ns pakko? Jutulta vie kyllä kieltämättä uskottavuuden nämä hänen ilmaisut.

pakko? (ei varmistettu)

Yhdyn edelliseen kommentoijaan. Onko tämä koko teksti jossain kokonaisuudessaan luettavissa?
Voisin veikata, että nimimerkit "uuno" "isoarska" ja "veturi" ovat yhden ja saman kirjoittajan tekstejä, joka on itse asiassa tämän jutun päähenkilö. Hän haluaa nyt julkisuutta keksityllä asialla.

Totta tuo edellinen (ei varmistettu)

Mitenkähän artikkelissa kirjotettiin; tähdentävät, että tutkintapyyntö ja lähtösopimus ovat eri asioita. Ja voin vaikka jo väittää, että kiusaajalla on ollut muitakin uhreja, he vaan eivät ole olleet niin sisukkaita vaan ovat itse ratkaisseet ongelman, eli esimiehen taholta aikaan saadun vaikean tilanteen, lähtemällä pois ko. työpaikasta ja -suhteesta. Asiaa voisi kysellä muilta vanhoilta kuten myös nykyisiltä työpaikan työntekijöiltä. Paljon sitä kestää, mutta kaikkee ei todellakaan tarvitse työpaikallakaan; laki on siitä samaa mieltä.

Järki ja ne muut! (ei varmistettu)

Ja samalla vois kysellä, millainen tämä aloittaja on. Vaikkapa entisiltä työnantajilta, naapureilta, tyttöystäviltä. Nekin varmaan valaisisi aloittajan persoonaa.

Kyselyt (ei varmistettu)

viimeisen kymmenen vuoden aikana, Rautatiemuseolla on ollut uskomattoman suuri vaihtuvuus työntekijöissä. yleensä sellainen kertoo työpaikasta,tai sen ongelmista varsin suoraan ja paljon. itsekin sinne ajattelin hakea, mutta niin monesta eri lähteestä kuului siinä määrin varoittavia tietoja, että jätin hakematta. Ex-johtaja on toiminut siellä huomattavasti pidempään museonjohtajana, kuin asian esille tuonut työpaikkakiusaamisen uhri työntekijänä.

arkistorotta (ei varmistettu)

"Omakohtaisia" kokemuksia minulla tutun kautta, joka koki kyseisessä paikassa olevansa kiusattu. Koki ilmanpiirin huonoksi paikassa kaikinpuolin ja mitä ihmeellisimpiä keksittyjä juttuja liikkui totena muutamista työntekijöistä. Tuskin siis keksitty juttu. Hyvä, että selvitetään ja toivottavasti uskaltautuvat esiin myös muut kiusatut. Ymmärrettävää kuitenkin jos kiustut eivät tule esiin, kun nuo ikävät asiat monesti halutaan unohtaa. Saattaa olla liian raskasta käydä asiat läpi uudestaan.

totuutta peliin (ei varmistettu)

Jep, erittäin yleistä valtion ja kuntien ja seurakuntien työpaikoissa. Ihmiset liian kauan samassa paikassa, johtamistaito puuttuu täysin sekä sosiaaliset taidot sen lisäksi. Pätemisen tarve, toisten pompottaminen, vähättely, suoranainen huutaminen arkipäivää. Jos uskallat mainita asiasta-oletkin jo mustalla listalla=huono työntekijä ja isommat pomot eivät uskalla puuttua asiaan! Ihmeellistä, että tätä on vielä tänä päivänä näin paljon!

Aivan totta (ei varmistettu)

No ei mikään ihme nyky-yhteiskunnassamme. Esimerkiksi THL:kin tutki muutama vuosi sitten ja totesi selvityksessään, että mm. meiltä puuttuvat lähes tyystin ns. tunnejohtajat. Narsistiset, omia etujaan ja asemaansa pönkittävät ovat vallalla, valitettavasti. Pärjäävät työhaastatteluissa ja ovat saaneet asemansa miten ovatkin kukin. Näennäistehokkuutta koko yhteiskunta täynnä, osin työntekijöiden kustannuksella ja loppujen lopuksi koko yhteiskuntamme. Pikkaisen olisi pysähtymisen paikka!! HUHUU!!

huolestunut (ei varmistettu)

Tämä asia käsitellään poliisin taholta, ja sitten edelleen. Jos muilla kiusatuilla on ratkaisevaa tietoa, olisi hyvä tässä vaiheessa tulla esiin. Kiusatun tiedot löytyvät kuitenkin helposti, jos häntä tukevaa tietoa on, yhteys löytyy, jos niin haluaa.

Ketään ei kannata ryhtyä kivittämään, annetaan rauha viranomaisille. Tätä tapahtuu nyky-maailmassa paljon, ja hyvin harvat tuovat asiansa esille. Ei ketään lohduta puolen vuoden palkka, jos sen jälkeen on todella vaikea työllistyä tapauksen johdosta. Työsuojelupiiri ei lähde ihan pienestä mukaan tällaiseen, ja lähtö on tapahtunut jo paljon ennen lopputiliä käsittääkseni.

Tsemppiä Jannelle ja malttia kivittäjille.

Rauha viranomaisille (ei varmistettu)

Asianhan poliisille on siirtänyt aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Työsuojelun valvontalain 50.1 §:n mukaan "Jos on todennäköisiä perusteita epäillä, että on tehty työsuojeluviranomaisen valvottavana olevassa laissa tai rikoslain (39/1889) 47 luvussa rangaistavaksi säädetty teko, työsuojeluviranomaisen on tehtävä siitä ilmoitus poliisille esitutkintaa varten. Ilmoitus voidaan kuitenkin jättää tekemättä, jos tekoa on pidettävä olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä eikä yleinen etu vaadi ilmoituksen tekemistä."

Työsuojeluviranomainen on katsonut aivan oikein, että teko ei ole ollut vähäinen. Olihan Riikoselle aiheutunut jo merkittävää terveydellistä haittaa. Jäljelle jäi vain lain ehdoton vaatimus "on tehtävä" ilmoitus poliisille.

Jos oikein muistan, niin käsittelypyyntö työsuojeluviranomaiselle oli tehty jo alkuvuodesta ja työsuojeluviranomaisen päätös on tehty viime perjantaina. Toisin sanoen tuo päättösopimus oli tehty ennen työsuojeluviranomaisen ilmoitusta poliisille, eikä Riikosella ole ollut päättösopimusta tehdessään tietoa työsuojeluviranomaisen kannasta asiaan.

Siten väitteet siitä, että Riikonen olisi ensin tehnyt rahakkaan päättösopimuksen ja sitten vielä yrittää rahastaa työnantajaansa oikeuden päätöksellä on pelkkää pahansuopaista panettelua.

veturi (ei varmistettu)

Mistä nimimerkki Veturi tietää, että käsittelypyyntö työsuojeluun on tehty alkuvuodesta? Ja pitäähän siihen olla selkeä syy, miksi on saanut kenkää. Aika ristiriitainen juttu kaiken kaikkiaan.

pakko? (ei varmistettu)

Juttuna mielenkiintoinen, kommentteineen.mielenkiintoista, että joillakin nimimerkeillä tuntuu olevan noin voimakas (ja tunteellinen) tarve kieltää välittömästi jutun kaikki asiaominaisuudet ja haukkua henkilön persoonaa julkisesti yksityisyyksiin asiattomuuksiin saakka.Eivät siis kykene ollenkaan asian objektiiviseen tarkisteluun,eivätkä näköjään ymmärrä luettua tekstiä, kun sotkevat tässä 2 eri asiaa, jutussahan tähdennetään, että "tutkimuspyyntö ja lähtösopimus ovat eri asioita". Väkisin herää mieleen, kolahtaakohan tuo siis omaan nilkkaan,siltähän tuommoinen käyttäytyminen vaikuttaa. oikeanlaiseen ja hyvään lehdistöetiikkaan kuuluu, että lehdet eivät kirjoittele aivan tuulestatemmattuja juttuja uutisinaan, vaan mm. tarkistavat laajastikin asioiden taustoja ennen niiden julkaisemista.Näin uutisointi pysyy luotettavana, ja korkeatasoisena. Aamupostille kiitos erinomaisesta lehdestä!

* (ei varmistettu)

Kyllä lehtijutussa sanotaan selvällä suomenkielellä, että "Janne Riikonen kanteli työsuojelutarkastajalle tammikuussa".

Tunnen lukuisia työpaikkakiusaamistapauksia, ja niissä on hyvin yleistä, että yhteydenottoa työsuojeluviranomaiseen seuraa irtisanominen.

Myös tässä tapauksessa haiskahtaa vahvasti siltä, että yhtä äkkinen töiden loppuminen olisi todellisuudessa rangaistus siitä, että Riikonen kanteli kohtelustaan työsuojelutarkastajalle.

veturi (ei varmistettu)

Yhdellä työpaikalla narsistijohtajaan törmänneenä katson nykyään tarkkaan, mistä haen töitä, jos haluan vaihtaa paikkaa. Ensimmäisenä selvitän, onko paikassa a) suuri henkilökunnan vaihtuvuus ja b) tyytymättömyyttä johtajaan. Jos vastaus molempiin on kyllä, se kertoo kyllä ihan riittävästi mistä tahansa firmasta.

Uuno (ei varmistettu)

Eikö tällaiset jutut pitäisi hoitaa työterveydessä? jos kiusatuksi tullut ei ole ottanut asiaa siellä puheeksi, mutta on ollut yhteydessä työsuojeluun, herää kysymys, miksi hän on menetellyt näin?

hoitaja (ei varmistettu)

´lehdessähän nimenomaan lukee:" Hasunen viittaa mm.työterveyspsykologin lausuntoon".Jos tällainen lausunto on annettu; ajattelisin, että nimimerkki (mahdollisesti ammatillisestikin) ymmärtää, että työterveydessä on tuossa tapauksessa käyty.Psykologit eivät anna lausuntoja perehtymättä ensin lausuttavaan asiaan.
Suosittelisin ensin perehtymään huolellisesti mitä lehteen on kirjoitettu, ts. lukemaan- ja -luetunymmärtämään jutun, ennen kirjoituksen kommentoimista. Näin keskustelu pysyy mielenkiintoisena ja asiapitoisena, eikä muutu "uutiskirjoituksen selventämiseksi ilmeisesti alkuperäiseen tekstiin perehtymättömille henkilöille"

* (ei varmistettu)

Työterveyshuollolla ei ole minkäänlaista toimivaltaa työturvallisuuslakia tai yhdenvertaisuuslakia koskevissa asioissa. Ja toisaalta työterveyshuolto kilpailutetaan säännöllisin väliajoin. Eiväthän he voi olla työnantajaa vastaan tai sopimus loppuu lyhyeen.

Työsuojeluviranomainen on säädetty työturvallisuuslaissa ja yhdenvertaisuuslaissa niiden lakien toteutumisen valvojaksi.

Työturvallisuuslain 1 § kuuluu näin: "Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden, jäljempänä terveys, haittoja."

Työsuojeluviranomaisen tulee valvontatoiminnassaan edistää lain tarkoitusta. Ei suinkaan ole synti, että kantelee työnantajan menettelystä työsuojeluviranomaiselle. Se on jokaisen oikeus. Kenenkään velvollisuus ei ole menettää terveyttään työssä.

Ja on muistettava, että jos työnantaja ei ole ryhtynyt käytettävissään olevin keinoin toimiin työntekijän terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttava häirinnän tai muun epäasiallisen kohtelun poistamiseksi saatuaan siitä tiedon, on tämä menetellyt työturvallisuusmääräysten vastaisesti, mikä puolestaan on säädetty rangaistavaksi teoksi rikoslain 47 luvun 1 §:ssä.

Kyse on siis rikoksesta, joka kohdistuu työntekijän terveyteen. Suomessa jää joka vuosi työkyvyttömyyseläkkeelle vähintään 2 500 työpaikkakiusattua ja 1-3 tekee joka viikko itsemurhan. Kyse on valtavista inhimillisistä kärsimyksistä sekä kiusattujen, että heidän läheistensä ja myös työkavereidensa kohdalla. Rahallisesti jo pelkästään ennenaikaisen eläköitymisen työpanosmenetykset ovat vähintään 2,5 miljardia joka ainoa vuosi. Mahdollisesti jopa 4 miljardia.

Työterveyslaitoksen mukaan Suomessa on 140 000 palkansaajaa, jotka kärsivät jatkuvasta työpaikkakiusaamisesta. On selvää, että kiusaamisesta aiheutunut masennus yms. heikentää työtehoa. Mitä se maksaa yhteiskunnalle, sitä tuskin kukaan osaa laskea.

Kysymys on siis järkyttävän suuresta yhteiskunnallisesta ongelmasta, eikä sitä voi vähätellä.

veturi (ei varmistettu)

Minä kiinnitin siihen asiaan huomiota, että tämä kiusatuksi tullut sanottiin irti vasta, kun tuli uusi johtaja taloon. Käsittääkseni nykyisin ei saa kenkää ns kevyin perustein, vaan täytyy olla jotain pahasti pielessä. Ehkä uudella johtajalla oli selkeämpi näkemys, mikä on vinossa, kun hän tarttui heti toimeen. Tilanteet, pitkittyessään, saattavat mennä niin sekaisin, että ko ihmiset alkavat sekoittaa, kuka on kiusattu ja kuka kiusaaja. Tietty ihmistyyppi osaa myös olla ärsyttävä, piikittelevä ja sitten tilanteen tullen he heittäytyvät uhrin asemaan ja hakevat muilta (kaikilta mahdollisilta instansseilta) sääliä, sympatiaa, olalletaputtajia.

hoitaja (ei varmistettu)

Onko uusi johtaja fudujen taustalla? Ja onko johtajalla edes oikeuksia tuollaiseen menettelyyn? Sitä en tiedä, mutta se kannattaisi tarkistaa, ennenkuin heitäätuollaisia arvioita.

veturi (ei varmistettu)

Riikonen syyttää aiempaa museon johtajaa kiusaamisesta. Sitten vaihtuu johtaja uudeksi, ja tämä puolestaan katsoo, yhdessä Hyvinkään kaupungin henkilöstöjohtajan kanssa, että Riikosen työsuhde on syytä päättää. Aamupostille antamissaan kommenteissa Riikonen haukkuu vielä museon hallituksenkin.

Alkaa ihmetyttää, että ketä tässä loppujen lopuksi on kiusattu. Voisiko ollakin ehkä niin, että työyhteisöön selkeästi soveltumaton yksittäinen henkilö aiheuttaa työpaikallaan niin paljon pahoinvointia muille työntekijoille ja työnantajalleen, että työsuhteen jatkaminen ei ollut koko yhteisön edun nimissä kertakaikkiaan mahdollista?

Jokkeri (ei varmistettu)

Kyse on suomalaisen poliittisen "hyvä veli" -järjestelmän viimeisistä epätoivoisista yrityksistä puolustaa epäpätevyyteen perustuvaa asemaansa tekemällä uhrista syyllisen ja nostamalla itsenä marttyyriksi.

Sellaiset henkilöt on aika poistaa kunnallista ja valtiollista organisaatioista ja asettaa tilalle päteviä henkilöitä!

Karu totuus (ei varmistettu)

Kyllähän jotain kertoo jo sekin, että työsuojeluviranomainen teki asiassa ilmoituksen poliisille esitutkintaa varten. Tuollainen menettely on suorastaan poikkeuksellista.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) raportissa 17.3.2011 julkaistujen tietojen mukaan vuosina 2007-2009 Uudenmaan työsuojelupiiriin ja vuonna 2010 Etelä-Suomen AVIn työsuojelun vastuualueelle on tullut yhteensä lähes 1500 asiakasaloitteista yhteydenottoa häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta. Niistä työsuojeluviranomainen teki yhteensä seitsemän (7) ilmoitusta poliisille esitutkintaa varten! Siis, neljän vuoden aikana yhteensä seitsemän ilmoitusta poliisille. Se on vajaat puoli prosenttia yhteydenotoista.

Kun ottaa huomioon nuo luvut, niin täytyyhän tässä tapauksessa työsuojeluviranomaisella olla aivan poikkeuksellisen vahvaa näyttöä epäasiallisesta kohtelusta. Sitä ei kukaan pysty kiistämään.

veturi (ei varmistettu)

Jos on vain sana sanaa vastaan, niin mikä on lopputulos? Kuinka monta noista seitsemästä tutkinnasta on johtanut rangaistukseen?

hoitaja (ei varmistettu)

Ei se mene niin, että on vain sana sanaa vastaan. Rikoslain 47 luvun 1 §:n mukaan "Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta
1) rikkoo työturvallisuusmääräyksiä tai
2) aiheuttaa työturvallisuusmääräysten vastaisen puutteellisuuden tai epäkohdan taikka mahdollistaa työturvallisuusmääräysten vastaisen tilan jatkumisen laiminlyömällä valvoa työturvallisuusmääräysten noudattamista alaisessaan työssä ... on tuomittava työturvallisuusrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi."

Tuollaisia työturvallisuusmääräyksiä ovat mm. työturvallisuuslain 8 §:n tarkoittama työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite ja 28 §:n tarkoittama työnantajan toimintavelvoite ryhtyä käytettävissään olevin keinoin toimiin työntekijän terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttavan häirinnän tai muun epäasiallisen kohtelun poistamiseksi saatuaan siitä tiedon.

Kyllä poliisilla on keinot löytää näyttöä jos noita työturvallisuusmääräyksiä on rikottu. Yksi kiistaton näyttö tässä tapauksessa on se, että työntekijän terveydelle on aiheutunut haittaa.

Korkeimman oikeuden ennakkopäätökset ohjaavat niin viranomaisia kuin alempia tuomioistuimia lain soveltamisessa. Työsuojeluviranomaisen virheellisestä lainsoveltamisesta johtuen on olemassa vain yksi korkeimman oikeuden ennakkopäätös, joka koskee tuollaista tapausta; KKO:1992:180.

Tuossa tapauksessa työnantajan edustaja oli ajoittain suhtautunut työntekijään asiattomasti ja epäystävällisesti. Työntekijä oli työnantajan edustajan puhuttelun jälkeen sairastunut niin, ettei hän enää voinut palata töihin.
Korkein oikeus katsoi selvitetyksi, että työntekijän sairastuminen oli ainakin osittain johtunut työnantajan edustajan menettelystä. Työnantaja velvoitettiin työsopimuslain 32 §:n 1 momentissa säädetyn työturvallisuusvelvollisuutensa rikkomisen johdosta suorittamaan työntekijälle vahingonkorvausta.

Tuo päätös osoittaa, että vaikka työntekijän sairastuminen olisi vain osittain seurausta työnantajan menettelystä, on kyseessä työturvallisuusrikos. Työsuojeluviranomaisessa ei ole millään tavoin huomioitu tuota päätöstä. Mm. siitä johtuu poliisille tehtyjen ilmoitusten vähyys.

veturi (ei varmistettu)

Edellisen perusteella voisi helposti olettaa, ettei tämäkään juttu johda siis korvauksiin tms. Kuka mistäkin sairastuu ja kuka haluaa mitäkin instanssia sairastumisestaan syytellä. No, katsotaan, kuinka tässä käy.

reilu peli (ei varmistettu)

Vielä tänäkin päivänä on erittäin harvinaista, että edes näin selkeät tapaukset menevät AVI:n kautta poliisin tutkintaan. Kuten tässäkin Riikosen tapauksessa AVI:n olisi heti välittömästi pitänyt siirtää tapaus poliisille, koska poliisi on se ainoa taho joka saa tutkia näin selkeää henkisenväkivallan tapausta. Nuo nimimerkki "Veturin" lain pykälät täydentävät hyvin tämänkin tapauksen lain säädännön kohtia, hän tietää mistä puhuu. On todellakin posketonta alkaa repimään kommentteja siitä, että Riikonen olisi rahastus tarkoituksessa työnantajastaan kantelua tehnyt, siinä vaakakupissa ei raha paljoa paina, kun on kyse siitä kaikkein tärkeimmästä, terveydestä. Kantelun tekeminen AVI:lle ei ole se ensimmäinen mitä yritetään, ei todellakaan kukaan sinne kipitä silloin jos työpaikalla jokin mättää... vaan ensin tilannettä yritetään korjata työpaikalla, ns. kolmikanta neuvotteluin. Tästä on lakikin, näin työnantajan pitää toimia, ei siinä ole mitää "keventäviä" asianhaaroja, vaan laki määrä näin tehtäväksi. Työnantaja on siis velvoitettu selvittämään tilanteen siten, että se kaikkia osapuolia miellyttää. Suurin vastuu on, tässä Riikosen keississäkin, siis työnantajalla joka on jättänyt törkeästi velvollisuutensa täyttämättä. AVI ja poliisi on ne viimeiset vaihtoehdot, joihin työntekijä on pakotettu ottamaan yhteyttä, jos työpaikan olosuhteissa ei tapahdu muutosta parempaan. Tuo oli aivan törkeää työnantajalta edes tarjota tuollaisia sopimuksia, ja vielä kiristämällä... tuleekin mieleeni, täyttyisikö tässä kiristämisen ja kiskonnan lakikohta? koska työntekijälle ei jätetty muuta vaihtoehtoa, luulen kyllä että poliisi tulee tähänkin puuttumaan, pitäisi ainakin. Nuo "neuvottelut" joissa työntekijä lomansa jälkeen kutsutaan neuvotteluun valmistautumatta, ovat nekin laittomia, loukaavat jokaisen meidän perusoikeuttamme. Riikoselle olisi pitänyt antaa aikaa hankkia itselleen avustaja/tukihenkilö neuvotteluun, sekä aikaa myös kasata ajatuksensa. Henkinen väkivalta ei siis pääty ulos savustamiseen, vaan jatkuu näköjään neuvotteluissakin, tässä tapauksessa ainakin. Lisäksi vastatoimien kiellon rikkominen, työnantajahan tarjosi Riikoselle sopimusta sen jälkeen kun Riikonen oli tehnyt kantelun AVI:lle. Vastatoimien kielto suojaa siis työntekijän oikeuksia sitä vastaan, ettei työnantaja saa oleellisesti heikentää työntekijän työoloja, etuuksia tai irtisanoa.Tämä pitäisi olla aivan selkeä läpihuuto juttu poliisin tutkinnassa ja oikeudessa. Tässä täyttyvät kaikki ne rikoksen ominaisuudet jotka työnantaja voi työsuhteen laittomasta päättämisestä tehdä. Huolimatta siitä, että Riikonen sai tuon naurettavan korvauksen, keissi täytyy viedä oikeuteen ja työnantajan korvattavaksi. Nuo sopimukset ovat ehdottoman laittomia!
Työnantajan lisäksi, rikokseen ovat syyllistyneet myös ne työntekijät, jotka eivät ole puuttuneet asiaan, tai ovat antaneet kaiken tapahtua, pahimmassa tapauksessa jopa osalistuneet siihen. Ei voi olla niin vaikeaa työikäiselle työntekijälle lukea työlain säädäntö, oletamme että työnantaja on siitä kuitenkin ollut tietoinen, hänen täytyy olla siitä tietoinen. Totta on tietenkin se, että osa työnantajista on yksinkertaisesti niin pätemättömiä tehtäväänsä, etteivät ole selvillä työntekijän oikeuksista ja edes omistaan. Valitettavasti näin vain monessa tapauksessa on tullut ilmi.

hmmm (ei varmistettu)

Työskentelin vuosia sitten eräässä asiantuntijaorganisaatiossa rividuunarina. Yhteisöömme palkattiin uusi työntekijä, joka kaikin puolin osoittautui hyväksi valinnaksi. Hän oli oma-aloitteinen, ahkera, ulospäin suuntaunut ja verbaalisesti taitava. Hän osasi ja halusi tarttua asioihin. Vuosi ehti vierähtää ja yhteisömme päätti hankkia ilmoitustaulun sisäistä viestintää tehostamaan. Uusi kaveri ryhtyi innokkaasti tapansa mukaan hankkeen puuhamieheksi. Sijoituspaikaksi ilmoitustaululle kaavailtiin vastaanottoaulaa, eli respaa. Pomomme mielestä tämä ei kuitenkaan ollut hyvä paikka ilmoitustaululle, koska kyseessä oli pitkälti yhteisömme sisäinen viestintä. Ilmoitustaulu kiinnitettiin pomomme määräyksestä kahvion seinälle.

Tämä päätös muutti yhteisömme ja erityisesti uusi kaveri otti asian raskaasti. Tämän jälkeen hän ryhtyi ankarasti arvostelemaan esimiestämme aina, kun siihen oli mahdollisuus. Milloin pomomme ei ilkeyttään sanonut hänelle aamulla hyvää huomenta tai milloin uusi kaverimme ei saanut viikkopalavereissamme tarpeeksi puheaikaa tai hän oli sitä mieltä, että hänen ideoitaan ei arvostettu riittävästi. Tyytymättömyyttä aiheuttavien asioiden kirjo alkoi olla loputon. Työyhteisöselvityksiä ryhdyttiin tekemään uuden kaverin aloitteesta, johon hallituksemme suostui uskoen, että niillä voisi olla vaikutusta asioihin. Lopulta kaveri ryhtyi levittämään mitä uskomattomampia juttuja työyhteisöstämme asiakkaillemme ja myös kilpailijoillemme. Hän etsi jatkuvasti liittolaisia itselleen yhteisömme muista työntekijöistä. Itse en ottanut asioihin mitään kantaa. Tämän seurauksena en ollut enää hänen kaverinsa. Kun lähdin syömään naispuoleisen työtoverini kanssa, hän lähetti vaimolleni viestin, että minulla on työtoverini kanssa suhde.

Kaveri teki tietty kantelun työsuojeluviranomaisille pomostamme. He tutkivat asian ja rikosilmoituskin asiasta tehtiin. Työyhteisömme jäseniä kuulusteltiin. Pomomme sai tämän kaiken seurauksena sydärin ja hän joutui sairaseläkkeelle. Pitkään yhdessä toiminut työyhteisömme natisi liitoksistaan: moni vaihtoi työpaikkaa ja moni harkitsi vaihtoa. Liiketoimitamme kärsi ja paikallislehdet repostelivat asialla.

Prosessin lopputulos oli se, että kyseinen uusi työntekijämme paljastui patologiseksi narsistiksi. Verbaalisesti taitavana hän osasi laatia käsittämättömän uskottavia tarinoita, joilla ei aina ollut mitään todellisuuspohjaa, kun niitä ryhdyttiin jälkeen päin setvimään. Tyypillistä tarinoille oli, että hän itse oli aina vääryyttä kärsinyt uhri ja syyllisiä olivat aina muut. Narsistille on tyypillistä myös se, että hän hakee itselleen huomiota. Tapauksessamme vasta poliisitutkinnan seurauksena paljastui kaverin oma henkilökohtainen tausta.

Vähän turhan usein työpaikkakiusaamisessa luodaan asetelma ilkeästä työantajasta ja uhriksi joutuneesta rividuunarista. Asetelma voi olla mikä tahansa. Verbaalisesti taitavan ihmisen sepittämiä tarinoita on vaikea kyseenalaistaa sen jälkeen, kun hän sokeasti uskoo niihin itse, kuten on narsistien laita.

Perusinsinööri (ei varmistettu)

Samantyyppinen narsisti on itsellenikin tullut vastaan. Mies osasi aina selittää asiat itsensä kannalta parhainpäin ja niin, että epäilys virheistä kohdistui aiheettomasti johonkin muuhun työpaikalla. Keinovalikoimassa tälläkin tyypillä olivat perättömät ilmiannot ja taitava julkisuushakuisuus. Sikäli tämä Rautatiemuseon jupakka tuntuu kovin tutuntuntuiselta, vaikka saattaahan kyseessä olla ihan todellinenkin kiusaaminen. Oman kokemukseni perusteella olen kuitenkin varovainen kannanottamisessa, kun tiedän miten asiat voivat todellisuudessa olla aivan toisin kuin miltä ne yhden osapuolen kertomana näyttävät.

mikä on totuus? (ei varmistettu)

Aika asiatonta tuoda aivan toinen tapaus tähän juttuun, tässä oli käsittääkseni keskustella Riikosen tapauksesta...? Noille muille jutuille on ihan omat paikkansa.
Narsisti osaa kääntää asian taitavasti saaden uhrin näyttämään kiusaajalle, se on hyvin paikkansa pitävää. Mutta eroituksella siihen, uhri ei koskaan käytä likaisia keinoja selvittääkeen asiaa, kuten narsisti tekee.. hän saattaa väärentää asiaan liittyviä juttuja todella taitavasti. Mutta tämä ei nyt liity tähän, tuo on keskustelu linjan harhautus yritys, aika läpinäkyvää...
Sen mitä minä olen Janne Riikosen tapausta lukenut, on tämä niin selkeä savustus tapaus, etten usko että tämä selvittämiseen edes pitkään mene. Tuo kuinka työnantaja on törkeästi jättänyt velvollisuutensa hoitamatta ja yrittää vielä selvitä erehdyksestään maksamalla siitä Riikoselle naurettavan summan. Joskus noissa sopimuksissa on pykälä jolla yritetään sulkea osapuolien suita, no se on täysin lain ulkopuolella, siis laitonta... ei se sido työntekijää eikä muitakaan osapuolia. tässä ei nyt oikeastaan mielipiteillä enää ole merkitystä... koska työnantaja on rikkonut törkeästi vastatoimien kieltoa, käyttänyt laitonta uhkaamista/kiristämistä ja jättänyt asian hoitamisen alusta saakka. Lisäksi se että johtaja vaihtui ei myöskään vaikuta asiaan muuten kuin, että tällä uudella johtajalla ei selvästikään ollut käsitytystä kokotilanteesta, eli voidaan vain olettaa että siellä on uuden johtajan pää saatu kääntymään valheellisin perustein. Aika selkeää. Mutta vastuuta se ei häneltä ota pois kuitenkaan, eli hän vastaa johtajana siitä myöskin, vaikka saikin vain toisen kädentietoa tapahtuneesta. Kyllä minun perstuntuma tilanteen ratkaisuun on , jos lakipykälien mukaan tuomioita annetaan, ettei Riikosella ole muuta kuin runsaasti saatavia Rautatiemuseolta. Näinhän "Veturikin" tuossa jo laki kohtia aukaisi.

saris

Työsuojelutarkastajahan on pyytänyt selvitystä myös työnantajalta ja silti asiasta on tehty ilmoitus poliisille. Noin ei menetellä yleensä, jos kyseessä on eipäs-juupas tilanne. Pidän selvänä, että tarkastajalla on ollut vahvaa näyttöä työnantajan lainvastaisesta menettelystä. Työsuojeluviranomainenhan teki Etelä-Suomessa vuosina 2007-2010 vain vajaassa puolessa prosentissa yhteydenotoista ilmoituksen poliisille. Niin, että kannattaa miettiä tuotakin.

veturi (ei varmistettu)

Työyhteisömme tapaus ei selvinnyt ennen kuin poliisit olivat asian tutkineet rikosilmoituksen tekemisen jälkeen. Asiaa ei selkiyttänyt edes työsuojeluviranomaisten työnantajalta pyytämä selvitys. Vyyhtimme aukesi vasta, kun ilmeisesti kaikki tai lähes kaikki työyhteisömme henkilöt oli kuultu ja poliisi oli muodostanut kokonaiskuvan asiasta. Työyhteisömme ongelmahenkilö oli mitä ilmeisimmin osannut tarjoilla työsuojeluviranomaisille riittävän uskottavan tarinan, mutta poliisit osasivat hommansa ja asian todellinen asetelma selivisi lopulta.

Kyseisessä yhteisössä työskennelleenä en voi sanoa asian olleen missään vaiheessa kovin selkeä. Vielä vähemmän selvältä näyttää tilanne Rautatiemuseossa sen tiedon valossa, mitä julkisuudessa asiasta on saanut lukea. Se osapuoli, joka ruokkii asialla mediaa ja vaahtoaa internetin keskusteluryhmissä on aloitteentekijä. Aloitteentekijä pääsee aina ohjaamaan keskustelua ainakin johonkin pisteeseen asti. Aloitteentekijä pääsee esittämään asiat myös helpommin omalta kannaltaan positiivisessa valossa ja keräämään itselleen huomiota ja mahdollista sympatiaa. Media-ammattilaisten osaaminen korostuu tällaisessa asemassa: onko kykyä ja mahdollisuuksia selvitellä asioiden taustoja perinpohjaisesti ja kaikkien osapuolten kannalta tasapuolisesti. Mehän luomme omat mielikuvamme vain sen perusteella, mitä lehdistä luomme ja sehän on vain pieni osa asiasta - tämän voin sanoa kokemuksesta. Vasta poliisitutkinnan jälkeen todennäköisesti tiedämme asian todellisen laidan, mutta tuskinpa kenelläkään ulkopuolisella on sentään kykyjä ennustaa etukäteen poliisitutkinnan tulosta.

Perusinsinööri (ei varmistettu)

No kaikkea pitää katsella erikulmista, mutta tosiasia tässä jutussa on tullu esiin jo useaan otteeseen... se on se että työnantaja on laiminlyönyt velvollisuutensa... rikkonut lakia laittomilla sopimuksilla... käyttänyt uhkailua/kiristystä... että näin, se minkä ratkaisun poliisi tai syyttäjä tekee on heidän käsissään... mutta jokainen joka hiukankin tajuaa laki pykälistä jotain, huomaa myös sen että rikos työnantajan puolelta on tapahtunut ja vieläpä todistetusti!

saris

Kiusatut savustetaan hyvin usein ulos töistä vaihtoehdolla: potkut tai vapaaehtoinen irtisanoutuminen pienen rahakorvauksen kera. Tämä on hyvin usein työnantajan käsitys työrauhan palauttamisesta. Tämä juontaa siitä epäkohdasta, että työpaikkaväkivaltaa käsitellään kerta toisensa jälkeen kahden tai useamman osapuolen riitana, vaikka kyseessä on väkivaltaisen osapuolen yksipuolinen väkivalta uhria kohtaan. Uhrin on äärimmäisen vaikea saada oikeutta, koska hänet nähdään vain riidan osapuolena. Lainatakseni erään henkilöstopuolen johtajan kommenttia: "No, näitä tapauksia nyt on niin vaikea saada loppumaan kun ne kerran alkavat". Nämä sanat on lausuttu tiilanteessa kun kiusattu savustettiin ulos korvauspaketin kera. Jokainen voi kohdallaan kuvitella miltä se tuntuisi jos olisi esim. ryöstön uhri ja sitten oikeudessa tuomarina olisi ryöstäjä itse mikä työpaikkaväkivallan uhreilla usein on tilanne jos kiusaaja on esimies tai muuten voima-asemassa oleva henkilö. Miksi työpaikat sitten usein puolustavat kiusaajaa? Vastaus on yksinkertainen. Jos he myöntävät esim. esimiesasemassa olevan henkilön syyllisyyden, he avaavat samalla itsensä korvausvelvolliseksi ja samalla toki heidän maineensa voi kärsiä. Uhrin demonisointi on helpompaa ja sitä demonisointia näkee tälläkin kommenttipalstalla. Hirveä kiire mustamaalata uhri, että häneltä saataisiin kaikki uskottavuus pois. Totta kai uhri hakee korvauksia kärsimyksistään ja oikeutta itselleen! Se on ihan normaalia käytöstä rikoksen uhrille.

huokaus sentään (ei varmistettu)

Ns. "uhri" on itse lähtenyt julkisuuteen omassa asiassaan ja omasta halustaan. Totta kai asiasta silloin voidaan keskustellakin kaikista näkökulmista. Asia saattaa olla niin, että Riikonen on oikeasti uhri. Asia saattaa toisaalta olla niinkin, että Riikonen onkin itse työpaikkansa kiusaaja ja potkut perustellut. Toistaiseksi vain Riikonen on itse ollut äänessä museon pidättyessä yksittäisen henkilön työsuhdeasioita kommentoimasta, kuten oikein onkin. Eiköhän poliisi saa asian todellisen laidan selvitettyä. Riikosen julkisuuskampanjan vaikuttimet vain ihmetyttävät.

Jokkeri (ei varmistettu)

hyvin mielenkiintoista on, että rautatiemuseolla on lehtitietojen perusteella käynyt ovi tiuhaan myös hallituksessa viimeaikoina. AP 24.4. on julkaissut uutisen hallituksen jäsenten vaihdoksesta,sekä haastatellut bergströmiä jutussaan. erikoista johtamista/outo johtamistapa mielestäni on se,että jutussa ilmoitetaan tuleva johtaja, Klaus Kaartinen nimeltä, mutta kerrotaan seuraavassa lauseessa ettei sopimusta ole edes vielä allekirjoitettu. Erikoinen tapa, ilmoitella julkisesti työntekijöistä,joilla ei ole sopimusta tehtynä.
Hallituksesta on vaihtunut puheenjohtaja, R. Lahti, joka on vuosia toiminut hallituksen pj:na. Kaupunkia edustaa I . Pahlman, ja erityisesti mainitaan, että V. Tuunaisen tehtävänä on tuoda "henkilöstöjohtamisen asiantuntemusta". Hallituksesta on lisäksi lähtenyt myös mahdollisen ajojahdin seurauksena yksi henkilö. Kokonaisuus vaikuttaa erikoiselta.

* (ei varmistettu)

Mitäpä siinä voi oikeastaan muuta tehdä, kuin irtisanoa se ihminen työyhteisöstä, joka aiheuttaa toistuvasti pattitilanteita? Tämä oli hyvä asia ottaa esille tässä yhteydess.
Narsistista minullakin kokemusta ja kyllä se vaan niin tahtoo olla, että narsisti puhuu mustankin valkoiseksi. Erittäin lahjakas puhumaan puutaheinää, pahinta on se, että tämä ihminen oikeasti uskoo keksimänsä tarinat. No, kaikki selviää ajastaan. Poliisihan toden näköisesti tutkii henkilön taustat perin pohjin. Ja eikös tällä uudella johtajalla ole poliisitausta? Ehkä hoksasi, mistä kenkä puristaa. Tuollainen sopimus on aivan lainvoimainen, kun sen on allekirjoittanut. Ja tuskin irtisanottu pystyy millään todistamaan, että on uhkailtu. Ihan selvä juttu.

narsisteista (ei varmistettu)

...ja tosiaankin tapa, jolla irtisanottu tätä asiaa tuo julki... Ehkä olisi ollut viisainta olla ihan hissukseen, eikä antaa voiton varmana lausuntoja lehteen. Se, että joku on epäiltynä jostain, ei suinkaan tarkoita edes sitä, että olisi syytettynä jostain tai varsinkaan sitä, että olisi tehnyt väitettyjä asioita. Eiköhän tuo kata jo herjaamisen tunnusmerkit?

narsisteista (ei varmistettu)

eiköhän tähän ole aivan turha sotkea uutta johtajaa, ja lähtösopimusta. Ne ovat edelleen aivan erillinen asia. Työsuojeluviranomaisen poliisille jättämä kantelu, jota lehtijutussa käsitellään, ei koske työntekijän irtisanomista. "museon nykyinen johtaja Klaus Kaartinen pitää poliisitutkintaa ja Riikosen lähtöä erillisinä asioina". Paperiversiossa lehdessä lukee: "Nummelin ja Kaartinen myös TÄHDENTÄVÄT että tutkintapyyntö ja Riikosen lähtösopimus ovat eri asioita". Suosittelen uutistekstiin tutustumista,ja luetun tekstin ymmärtämistä, niin keskustelu ei harhaudu lehdessä käsitellystä asiasta.

* (ei varmistettu)

Sivut

Osallistu keskusteluun