Kiinalainen Nicola pitää ruisleivästä

- Koulussa luettiin, että Suomi on kaunis tuhansien järvien ja metsien maa. Silloin haaveilin, että olisi kiva päästä joskus Suomeen. Se toive toteutui, Húnánista kotoisin oleva Nicola Tukia sanoo.

seppo ylönen

Viikkouutiset | – Pidän ruisleivästä ja porkkanalaatikosta. Olen käynyt monissa Aasian ja Euroopan maissa. Suomalainen leipä on parasta, ja maito on tuoretta. Kiinassa juomme itse valmistettua soijamaitoa. Minä olen kotoisin Etelä-Kiinan Húnánin maakunnasta, sanoo Nicola Tukia, joka asuu suomalaisen miehensä sekä lastensa Anttonin, 14 ja Janitan, 12, kanssa Tervakoskella.

Nicolan kotitilalla Kiinassa viljeltiin riisiä, bataattia, maissia sekä erilaisia kasviksia ja hedelmiä, erityisesti mandariineja.

– Suomalaiset syövät paljon valmisruokia. Kiinassa ihmiset valmistavat yleensä itse ruokaa. Vierailleni tarjoan esimerkiksi freesattua kasvisruokaa. Niiden kanssa voin tarjota tuoretta höyrystettyä kalaa.

Ruoka on kiinalaisille tärkeä asia. Sitäkin arvostetaan, että ruoka-aineet ovat tuoreita.

– Yleensä perheen päivälliseen kuuluu yksi kasvisruoka, yksi liharuoka, keitto ja riisiä. Kasvoin Kiinassa maaseudulla, jossa ei ollut kovin paljon ihmisiä. Tykkään asua Tervakoskella. Täällä on kaunista luontoa ja hyvä ilma.

Pieni kätevä kylä

Vuonna 1995 Nicola tapasi tulevan miehensä lähellä Hong Kongia. Tämä oli siellä suomalaisen yrityksen palveluksessa.

– Menimme naimisiin Kiinassa vuonna 1997 ja tulimme Suomeen saman vuoden kesällä. Äitini asuu edelleen Húnánissa, samoin veljeni ja siskoni, joilla on omat perheensä.

Anttoni ja Janita puhuvat hyvin suomea ja ovat menestyneet koulussa hyvin. Nicola valmistui vuonna 2006 Hämeenlinnassa ravintolakokiksi. Hän pitää Tervakoskea kätevänä pienenä kylänä, jossa on kaikki palvelut: koulut, terveyskeskus, kaupat ja uimahalli.

– Lähes viisi vuotta olin Tervakosken ala-asteella ravitsemustyöntekijänä. Parhaillaan opiskelen Janakkalan kunnassa oppisopimuksella laitoshuoltajaksi.

Noin joka toinen vuosi perhe käy Kiinassa.

Lapset osaavat kiinaa ja pitävät kiinalaisista isoista kaupoista.

He pelaavat jalkapalloa Tervakosken Padossa.

Janita soittaa viulua Sibeliusopiston tunneilla Tervakoskella.

– Minä harrastan päiväpeittojen tekemistä, kukkien asettelua, pianon soittoa ja laulan kiinalaisia lauluja. Suomen ja englannin kielen opiskelua jatkan Riihimäen aikuislukiossa ensi syksynä.

Written by:

Toimitus

Ota yhteyttä

Kommentit (0)

Osallistu keskusteluun