Lähes kaikki mansikkatilojen poimijat ovat ulkomaalaisia

AAMUPOSTI | Aamuposti selvitti alueensa mansikkatilojen poimijoiden alkuperää, ja vastaukset olivat usein tiukassa.

Osa marjayrittäjistä kertoi hyvinkin vastahakoisesti poimijoidensa olevan rajan takaa.

Alueen tiloilla työskentelee keskimäärin 40 poimijaa tilaa kohden, ja suuri osa heistä on Ukrainasta, Virosta ja Venäjältä. Myös Aasian maista on tullut Suomeen mansikoita poimimaan muutama työntekijä.

Ongelmia ulkomaisista poimijoista aiheutuu usein, sillä heille ei aina makseta kunnollista palkkaa tai ylityökorvauksia.

Työsuojelutarkastaja Katja-Pia Jenu kertoo, ettei Etelä-Suomessa ole vielä ehditty tehdä tarkastuksia. Itä-Suomessa tarkastuksia on tehty ja niiltä on löytynyt monia epäkohtia, joista osa on viety poliisille asti.

Suomalaisia nuoria ei välillä oteta töihin, sillä mansikkatilallisten mukaan he ovat liian mukavuudenhaluisia. Toisiin paikkoihin taas ei edes olisi kotimaista työvoimaa tarjolla.

LUE LISÄÄ AAMUPOSTIN PAPERILEHDESTÄ TAI TILAAJILLE ILMAISESTA NÄKÖISLEHDESTÄ

Written by:

Toimitus

Ota yhteyttä

Kommentit

Kommentit

Ei suomalaisen työttömän nuoren tarvitse ottaa vastaan ikävää työtä. Sitä varmaan on rikkaruohon kitkeminen ja mansikan poimiminen. Työministeri Lauri Ihalainen kertoi tästä TV-haastattelussa ja samoin piti hyväksyttävänä toisessa TV-haastattelussa, että sosiaaliturvalla voi harrastaa ja olla ottamatta ikävää työtä vastaan. Työttömien ja työhaluttomien nuorten elättäminen ei kuitenkaan ole vapaaehtoista, sen joutuvat kaikki veronmaksajat maksamaan. On aikoihin eletty, että meikäläiset makoilee rannoilla ja meitä heikomman sosiaaliturvan maista tullaan tänne töitä tekemään. Nykyisellä kehityksellä. Suomi tekee jatkuvasti syömävelkaa ja työpaikat tavaratuotannossa vähenevät kovaa vauhtia. Ensin meni vaatetus- ja kenkäteollisuus. SAK:n johtajat antoivat silloin lausuntoja. Nämä alat saavatkin mennä huonopalkkaisina ja ikävinä töinä. Suomessa ruvetaan tekemään elektroniikan siistejä ja hyväpalkkaisia töitä. Nyt nämäkin paikat lähtevät ja mitään ei ole näköpiirissä tulemassa tilalle. Ehkä muutaman vuoden kuluttua kelpaa suomalaisillekin kaikki työt.

mape (ei varmistettu)

Pääsipä minulta syvä huokaus sekä Aamupostin artikkelin että Mapen kommentin vuoksi. Olen äiti, jonka nuori viime kesänä haki noin yhdeksäänkymmeneen mahdolliseen ja mahdottomaan kesätyöpaikkaan - turhaan. Uskokaa pois - voimme ne vaikka luetella vieläkin - ne ovat muistikirjassa. Tarkemmin sanoen: kahdeksankymmenenviiden jälkeen lopetimme listaamisen. Kyllä monet keskustelut käytiin siitä, että kannattaako enää kolmenkymmenen tai neljänkymmenen haun jälkeen hakemuksia kirjoitella tai soitella. Ehkä sitten aivan uteliaisuudestakin nuoreni jatkoi hakuja heinäkuun alkuun asti. Tänä vuonna hän onneksi työllistyi. Toivoisin, että yritykset - eivät pelkästään mansikkatilat - tuntisivat yhteiskuntavastuuta ja ottaisivat nuoria vaikka osa-aikaisesti töihin, jotta he oppisivat työelämän perussääntöjä. Jokainen aloittaa jossakin työelämän ja joskus on epäonnistuminenkin sallittava. Tunnustan, että itsekin hieman liikaa jutustelin kavereiden kanssa ensimmäisessä kesätyöpaikassa. Olen lukenut lehtien artikkeleita, joissa on nuoria opastettu kesätyöhakuun. Oma nuoreni kertoi myös, että koulussa oli opastettu hakemaan. Molemmissa, sekä lehdissä, että koulussa oli ensimmäisenä sanottu, että käyttäkää suhteita avuksi. Meidän perheessämme toki seurattaisiin sitä neuvoa, vaan kun niitä tarvittavia suhteita ei ole. Vielä kerran: Toivoisin, että lehdetkin rummuttaisivat jatkossa yrityksille: ottakaa nuoria kesätöihin vaikka kahdeksi viikoksi tai osa-aikaisesti. Opettakaa nuorille työn tekoa. Ottakaa niitä vilkkaita ja hiljaisia, pitkätukkia ja lyhyttukkaisia, urheilullisia ja nörttejä, nättejä ja ei niin nättejä. Käyttäkää aikaa työn opettamiseen. Jutelkaa nuorten kanssa ja neuvokaa. Rutiinityökin tuntuu kivalta, kun saa positiivista ohjausta ja palautetta työstään. Työllistäminen on hyvää syrjäytymisen ehkäisyä ja edistää hyvää yrityskuvaa.

90 työpaikkahakua (ei varmistettu)

Jaahas Aamupostin vasurit taas vauhdissa, kun ovat innokkaasti selvittäneet, mistä tuottajat hankkivat poimijansa. Taitaa olla aika katkeraa porukkaa Aamupostin toimittajat. Ei ihme, että kaupungin johto pyritääkin mielyttää, ettei niiden hommia aleta tonkia.

Katkeria toimittajia (ei varmistettu)

Ei ole puhtaat jauhot pussissa tilallisilla, jotka kepu kannattajia.
Tuet me maksetaan välillisesti veroeuroista EU:n kautta ja ne käytetään
halpatyövoiman palkkaamiseen.
Samaa hyväveli/mafia touhua kuin ihan missä vaan esim. rakennus-
alalla, joista ne syyttää valtapuolueita.
Soisi esim. mot -ohjelman tutkia...

mansikka? (ei varmistettu)

Siis fakta on tämä jos työtön tekee jotain niin niiltä osin se vähennetään päivä rahasta,eipä paljon kannusta tekemään työtä koska eläkeellä olevalta ei vähennetä saamanssa palkaa .
Miksi työtön ei saa tehdä edes vähäisen lisärahaa joka olisi tervetullutta?.
Viisaat vastatkaa tähän.
Parannusta tähän pitäisi saada ja nopeasti.

ellu (ei varmistettu)

Joskus aatellu, että on se hyvä, että on allerginen mansikoille.
Kakarana oli tuolla Aallolla tonkimassa ja söin kai joka toisen.
Ei tarvitse tukea orjapiiskureita, muutenkuin välillisesti, prkl.

ex poimija (ei varmistettu)

Osallistu keskusteluun