Redrama: Suomalaiset pelkäävät turhaan ruotsin puhumista

Rap-artisti Redrama julkaisee uuden levyn muutaman vuoden tauon jälkeen. Luvassa on hyppyjä yli ahdistavien genrerajojen.

Toni Tervo

Rap-artisti Redrama eli Lasse Mellberg teki tänä keväänä hieman poikkeuksellisen Suomen-kiertueen kollegansa Jesse P:n kanssa. Kaksikko vieraili suomenkielisissä lukioissa ja yläkouluissa opettamassa ruotsia riimittelyn avulla.

Itsekin äidinkielenään ruotsia puhuva artisti pääsi näin tarkastamaan lattiatasolta, miten toinen kotimainen taipuu nuorten suussa.

– Emme tietenkään käyneet ihan joka puolella Suomea, mutta niissä paikoissa joissa kävimme, taso oli parempi kuin osasin odottaa. Kyllä suomalaiset osaavat puhua ruotsia. Huonossa kielitaidossa on ehkä enemmän kyse pelosta sanoa jokin sana väärin, kuin oikeasta osaamisesta. Kannattaa puhua vain rohkeasti, muusikko kannustaa.

 

 En usko, että kukaan tykkäisi pakko-biologiastakaan.”

 

Pakkoruotsista käytävään kiivaaseen keskusteluun Redrama ei ota kantaa.

– En halua kuulostaa ihan Sveitsiltä, etten ottaisi mitään puolta, mutta työni oli nostaa ruotsin kieltä esiin positiivisessa valossa eikä tuputtaa sitä. Ehkä nimi pakkoruotsi on aina vähän lisännyt negatiivisia asenteita ruotsinkielenopiskelua kohtaan. En usko, että kukaan tykkäisi pakkobiologiastakaan.

Redrama valmistautuu julkaisemaan omaa uutta materiaalia muutaman vuoden tauon jälkeen.

Radiosoittoon levinnyt uusi sinkku Kickstart on jo herättänyt tunteita faneissa, sillä se poikkeaa aika tavalla miehen aiemmasta tuotannosta.

– Se biisi on herättänyt vanhoissa faneissa vähän fiiliksiä, että mitäs tämä nyt on. Vaikka kappaleen tausta kuulostaa bilemusiikilta, lyriikat eivät kerro baarien vippitiloissa hengailusta ja rahasta. Keikoilla palaute on ollut kuitenkin 90 prosenttisesti positiivista, artisti vakuuttaa.

 

Levy-sopimuksessani on sellainen mahtava pykälä, että saan julkaista ilmaisia biisejä.”

 

Kickstart ei miehen mukaan kuitenkaan edusta kokonaan tulevan levyn äänimaisemaa.

– Olen ollut monta vuotta kyllästynyt totaaliseen genreajatteluun. En halua koko ajan tehdä samanlaista musiikkia. Viime vuosina tekemieni biisien joukosta löytyykin musiikkia laidasta laitaan. Samalla täytyy kuitenkin olla varovainen, että ei synny sellaista vaikutelmaa kuin olisin yrittänyt tehdä kaiken kerralla, mies pohtii.

– Minulla on muuten levysopimuksessani sellainen mahtava pykälä, että saan julkaista ilmaisia biisejä. Tulenkin muun uuden materiaalin lisäksi julkaisemaan netistä ladattavia street trackeja. Olen tästä ihan fiiliksissä.

Redrama keikalla

25.05.Vantaa, Rentofest

26.05.Helsinki, Stafettkarnevalen

02.06.Hankasalmi, Revontuli (S)

09.06.Tammisaari, Popkalaset w/ Jesse P

15.06.Helsinki, Boombox Festival w/ Jesse P

16.06.Pietarsaari, Popkalaset w/ Jesse P

22.06.Jämsä, Himos Festival (GG Caravan)

30.06.Oulu, Hiphop festival

06.07.Lahti, Summer Up (GG Caravan)

07.07.Lahti, Summer Up

07.07.Turku, Ruisrock (GG Caravan)

15.07.Joensuu, Ilosaari Rock (GG Caravan)

27.07.Jämsä, Pipefest

11.08.Turku, Aura Fest

18.08.Espoo, Weekend Festival

24.08.Äänekoski, Ravintola Kallio klo.24.00

24.08.Hyvinkää, Vanha Willatehdas (alkuilta)

Lähde: Redrama - official Facebook

Written by:

Toni Tervo

Ota yhteyttä

Kommentit

Kommentit

Kyllähän mies otti selvän kannan pakkoruotsiin, eli kannattaa sitä. Eikä hän ainoastaan ole tätä mieltä, vaan kyllähän myös teot puhuvat puolestaan! Aika harva pakkoruotsin vastustaja lähtisi kouluihin tarkastelemaan oppilaiden ruotsintaitoja... Edes maksusta.

Eikä pakkoruotsi ole mikään "nimi", jonka joku on kiusallaan keksinyt, vaan se on ihan kuvaava sana kieliopintojen käytännöstä. "Pakkobiologia"-sanaa ei ole olemassakaan muualla kuin pakkoruotsin puolustuspuheissa, eikä universaalit oppiaineet muutenkaan vertaudu mitenkään erääseen kieleen maailman 6000 kielestä.

Maksusta puheenollen, kuinkahan suuresta summasta on tällä kertaa kysymys? Toimiiko sponsorina suomenruotsalaiset säätiöt?

Jorma69 (ei varmistettu)

Biologiaa ei muuten ole pakko lukea yliopistoissa, mutta ruotsiapa on!
Siitä ei saa vapautusta millään.
Ei me ruotsia pelätä puhua, me emme vain halua puhua sitä!
Juuri sen pakon takia!

Pois pakkoruotsi! (ei varmistettu)

Veit sanat suustani. Täsmälleen samaa mieltä.

Ruotsi Laudatur (ei varmistettu)

Vuosikymmeniä sitten suoritin ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen kokeen, koska viran vuoksi tarvitsin todistuksen. Työssäni en ole joutunut puhumaan sanaakaan ruotsin kielellä. Tukholmassa puhuin englannin kieltä ja hyvin pärjäsin.

Pappa (ei varmistettu)

"Ei me ruotsia pelätä puhua, me emme vain halua puhua sitä!"

Ketkä me? Puhu vain omasta puolestasi - minä ainakin puhun ruotsia siksi että se on olennainen osa työelämää, mutta myös suomalaisessa yhteiskunnassa toimimista. Toki jos haluaa rajoittaa mahdollisuuksiaan kummankin osalta niin sitten jättää oppimatta ja puhumatta, mutta sitä tuskin voidaan pitää minkäänlaisena benchmarkina.

Ruotsin tai minkä tahansa muunkin kielen tuominen esiin positiivisessa valossa on varsin suotavaa, ja siitähän tässä lienee kyse. On aika säälittävää että koululaitoksen resurssien, opetusmenetelmien ja ennen kaikkea tulosten kuvittelisi olevan niin paljon edellä sitä mitä ne olivat 40 vuotta sitten, mutta silti lukiosta valmistuneet osaavat nykyään yhä aiempaa vähemmän kieliä. Jonkun englannin osaamisen kun pitäisi olla niin itsestäänselvää että kielitaidosta aletaan puhumaan vasta sen jälkeen.

Carlos (ei varmistettu)

Olen ollut noin 15 vuotta työelämässä, sekä toiminut suomalaisessa yhteiskunnassa paljon pidemmän ajan. En ole tasan kertaakaan tarvinnut ruotsia muualla kuin koulussa ja opinnoissa. Minulle ei ole siis vieläkään selvinnyt se ruotsin paljon puhuttu tarpeellisuus tai merkittävyys, koska en ole siitä päässyt millään tavoin osalliseksi. Paljon olen aikaa ja vaivaa sen opetteluun laittanut, mutta en ole saanut siitä hitustakaan hyötyä.

Tottakai minkä tahansa kielen tuominen esiin positiivisessa valossa on suotavaa, mutta kun väitteet yhdestä kielestä ja sen merkityksestä osoittautuvat ihmisten omissa kokemuksissa täysin valheellisiksi, niin suhtautuminen kyseiseen kieleenkin kääntyy voittopuolisesti negatiiviseksi. Tämä on asia, jota pakkoruotsin kannattajat eivät halua ymmärtää, tai eivät kykene ymmärtämään. Veikkaan ensimmäistä vaihtoehtoa.

Mies vm. -75 (ei varmistettu)

Ruotsin tarpeellisuus ja merkittävyys korostuvat työelämässä mitä korkeammalle mennään. Kaikkien ei toki uraohjuksia tarvitse olla, mutta tämä on silti ihan hyvä painaa mieliin jo opiskeluaikana. Pidän myös melko päivänselvänä että lähes alalla kuin alalla on ruotsin osaajista tässä maassa kysyntää, eli kyllähän se vähän omasta aktiivisuudestakin on kiinni miten paljon kielelle löytyy käyttöä.

Se että osaa Suomessa kommunikoida ruotsiksi tarkoittaa käytännössä sitä että yhteiskuntaa koskevassa historiallisessa katsannossa ymmärtää asioiden syy-seuraus suhteita paremmin, ja nykyisyydessä hallitsee maantieteellisesti myös sitä osaa maata jossa ruotsin kieli on merkittävässä, paikoin jopa enemmistöasemassa. Kiistatta kun myös kuitenkin Pohjoismaihin haluamme kuulua, on selvää että yhteinen kieli auttaa - ja se ei kyllä ole englanti, suomesta nyt puhumattakaan.

Carlos (ei varmistettu)

Jos ruotsin tarpeellisuus lisääntyy mitä korkeammalle uraputkellaan pääsee, niin sehän vaan osoittaa, että ruotsi on eräänlainen pääsylippu "hyvävelikerhoon". Mutta ei se tarkoita, että ruotsia sinällään oikeasti tarvitsisi missään koskaan, korkeintaan siis keinotekoisesti betre folkin pepun nuolentaan. Tällä sarallahan esimerkiksi kaikki ministerit ja muut korkeat poliitikot ja virkamiehet ovat kunnostautuneet esimerkillisesti! Esimerkiksi kataiset sun muut sasit julistavat pakkoruotsin ilosanomaa suuremmalla antaumuksella kuin RKP konsanaan.

Sinällään ruotsille ei todellakaan ole sellaista tarvetta tässä maassa, että koko kansakunta pitäisi pakolla siihen kouluttaa. Ihan sama millaisia "pohjoismainen yhteistyö" -tekosyitä vedät hihastasi esiin, niin ne ei asiaa miksikään muuta. Koko kansan ei todellakaan tarvitse osata tai opiskella ruotsia. Riittää, että ne opiskelee, jotka oikeasti haluaa.

Jorma69 (ei varmistettu)

"Jos ruotsin tarpeellisuus lisääntyy mitä korkeammalle uraputkellaan pääsee, niin sehän vaan osoittaa, että ruotsi on eräänlainen pääsylippu "hyvävelikerhoon"."

Ihmeellinen asenne sinulla, ikään kuin kielitaito ei olisi työelämässä tarvittava taito siinä missä mikä tahansa muukin. Se nyt vaan on fakta että Suomessa on paljon maksukykyisiä ruotsinkielisiä asiakkaita, Ruotsissa vielä enemmän, jne. Tottakai vakavasti otettava yritys puhuu asiakkaidensa kieltä, johtajiensa suulla varsinkin.

"Mutta ei se tarkoita, että ruotsia sinällään oikeasti tarvitsisi missään koskaan, korkeintaan siis keinotekoisesti betre folkin pepun nuolentaan."

Onko se sinusta pepunnuolentaa jos kaupan kassa englannin sijasta osaakin puhua sinulle suomea, vaikka oletettavasti englannillakin voisitte kommunikoida?

"Sinällään ruotsille ei todellakaan ole sellaista tarvetta tässä maassa, että koko kansakunta pitäisi pakolla siihen kouluttaa."

Minä, sen enempää kuin artikkelin päähenkilökään ei ole tällaista väittänytkään. Eri asia on se että valheellisesti ja virheellisesti tullaan väittämään ruotsia turhaksi kieleksi jolle ei ole tarvetta. Se ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa.

Carlos (ei varmistettu)

Miten paljon pitää uralla edetä, että tuo alkaa päteä? Kuinka suurta organisaatiota pitää johtaa, ja kuinka pitkään? Sinä selvästi tiedät, joten olisi hienoa, jos kertoisit minullekin. Pelkään nimittäin, että nyt on minulta jäänyt jotain olennaista huomaamatta, kun ei omat havaintoni yhtään tue tuota väitettäsi. Miksi muuten pitäisi aktiivisesti etsiä ruotsille käyttöä? Jos se olisi tärkeä taito, niin se tarve tulisi esiin ihan etsimättäkin.

Mies vm. -75 (ei varmistettu)

"Se että osaa Suomessa kommunikoida ruotsiksi tarkoittaa käytännössä sitä että yhteiskuntaa koskevassa historiallisessa katsannossa ymmärtää asioiden syy-seuraus suhteita paremmin,.."

Suomessa suomea äidinkielenään puhuville koululaisille ja opiskelijoille opetetaan historiaa suomeksi. Historiaa voi harrastaa myös vapaa-aikanaan suomen kielellä, sillä suomenkielisiä historian kirjoja on saatavilla sekä kirjastoissa että kirja-kaupoissa.

"..ja nykyisyydessä hallitsee maantieteellisesti myös sitä osaa maata jossa ruotsin kieli on merkittävässä, paikoin jopa enemmistöasemassa."

Äidinkielenään ruotsia puhuvista suomalaisista 75% ilmoittaa puhuvansa suomea yhtä hyvin kuin ruotsia. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2011 lopussa ruotsinkielisiä suomalaisia oli 5,4%, joten sellaisia ruotsinkielisiä suomalaisia, jotka eivät kykene keskustelemaan sujuvasti suomeksi on väestöstä 1,35%. Suomen väestöstä 4,5% puhuu äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea.

"Ruotsin tarpeellisuus ja merkittävyys korostuvat työelämässä mitä korkeammalle mennään."

Tähän väitteeseen toivoisin jonkinlaisen luotettavan lähteen.

asiat asioina i... (ei varmistettu)

Uskalla joskus lähteä vaikka vain sadan kilometrin päähän sieltä Hämeestä, niin johan tarvitset ruotsia useammankin kerran joka päivä. Koulussa ei lasketa sen varaan, että jokainen asuisi ikänsä siellä junttilassa, jossa ehkä pelkällä suomella pärjääkin.

piip (ei varmistettu)

Meinaatko, että Savossa ruotsinkieltä tarvitaan jotenkin enemmän, kuin Hämeessä?

Nimimerkki (ei varmistettu)

Tukholmassa käydessäni huomasin, että Ruotsi on ihmeellinen maa, kaikki puhuvat ruotsin kieltä, jopa lapsetkin.

Pappa (ei varmistettu)

Kirjoituksesi on oiva esimerkki sellaisesta kirjoituksesta, jonka kirjoittajalla ei asiasta ole minkäänlaista tietoa, mutta luuloja ja toiveita paljonkin. Todennäköisesti asun kauempana Hämeestä kuin sinä, joskaan en Ruotsissa. Ruotsi olisikin ainoa paikka, missä ruotsia ihan oikeasti tarvitsisi.

Mies vm. -75 (ei varmistettu)

Myös historiassa, uskonnnossa ja monessa muussakin aineesa on paljon sellaista mitä ei tarvitse kuin koulussa ja opinnoissa. Kuinka moni tekee yhtään mitään logaritmeillä tai dervoinnilla?

koulussa on pal... (ei varmistettu)

Eipä pakkoruotsista voi keskustella ilman, että joku haluaa verrata niitä universaaleihin tieteisiin, kuten matematiikkaan. Opetetaanko historiaa, uskontoa ja matematiikkaa Ruotsissa? Entä onko suomi siellä pakollista? Aivan. Universaalit tieteet ja marginaalikielet ovat ihan pikkuisen eri juttu.

Mies vm. -75 (ei varmistettu)

"Toki jos haluaa rajoittaa mahdollisuuksiaan kummankin osalta niin sitten jättää oppimatta ja puhumatta..."

Ehdotan, että rakennamme sellaisen yhteiskunnan, jossa kielifasistit eivät rajoita kenenkään mahdollisuuksia työelämässä tai yhteiskunnallisessa toiminnassa.

EH (ei varmistettu)

Työnantajat eivät määrää virkamiesten kielitaitovaatimuksista, joihin tässä yhteydessä usein viitataan. Työnantajat eivät tietääkseni myöskään määrää "suomalaisessa yhteiskunnassa toimimisen" edellyttämästä ruotsin kielen taidosta.

Rekrytointikriteeriksi työnantaja voi tarvittaessa määrätä vaikka kiinan kielen taidon, mutta rekrytointikriteereillä ei yleisesti ottaen mitään tekemistä pakkoruotsikysymyksen kanssa, joten voit lopettaa jonninjoutavan saivartelun.

EH (ei varmistettu)

Minä en ole puhunut mitään virkamiesten kielitaitovaatimuksista, vaan elinkeinoelämän tarpeista jotka sen oikean kysynnän nimenomaan mittaavat. Toisin kuin sen sijaan väität, työnantajat arvostavat hyvinkin ruotsin osaamista tässä maassa, ehkä juuri siksi että suomalainen yhteiskunta ei toimi yksinomaan suomen kielellä. Ja jos lisäksi toimitaan ulkomailla, on Skandinavia, Ruotsi etunenässä usein se ensimmäinen ulkomarkkina.

Pakkoruotsista en ole lausunut sanaakaan, joten nuo jonninjoutavuudet ovat kyllä pelkästään sinun heiniäsi.

Carlos (ei varmistettu)

"Toisin kuin sen sijaan väität, työnantajat arvostavat hyvinkin ruotsin osaamista tässä maassa..."

Missähän kohtaa näin väitin? No ei sillä ole väliä. Toisten sanomisten vääristely on toki hyvä tapa johtaa keskustelu sivuraiteelle.

EH (ei varmistettu)

hyvä rinnastus toi biologia - vaikea keksiä mitään vähäistäkään luonnontieteen lohkoa jolla olisi vähemmän käyttöä, tai millä olisi vähemmän merkitystä sivistyksen tai okean oppineisuuden kannalta, kuin jonkun äärimmäisen pienen skandinaavisen kielen osaamisella

Jurpo (ei varmistettu)

Mitä ylemmälle työelämässä mennään, niin ruotsia ei tarvita ollenkaan.
Läheisin henkilö minulle on tehnyt töitä jo kauan kansainvälisessä työssä ja menestyy siinä erittäin hyvin,eikä hänen ole tarvinnnut puhua ollenkaan ruotsia. Englannilla ja venäjällä on pärjännyt loistavasti.

anne kilpeläinen (ei varmistettu)

"Mitä ylemmälle työelämässä mennään, niin ruotsia ei tarvita ollenkaan."

Oletko ystävällinen ja määrittelet tämän tason jotta voisimme tehdä vertailua ihan konkretian tasolla. Minulla kun on kovin toisenlainen, tutkimuksiin pohjautuva kuva asioiden todellisesta tilasta. Käytännön kokemuksista nyt puhumattakaan.

"Läheisin henkilö minulle on tehnyt töitä jo kauan kansainvälisessä työssä ja menestyy siinä erittäin hyvin,eikä hänen ole tarvinnnut puhua ollenkaan ruotsia. Englannilla ja venäjällä on pärjännyt loistavasti."

Ei ole tarvinnut, mutta olisiko pärjännyt vielä paremmin jos olisi puhunut ruotsia?
Lähtökohtaisestihan tässä yhteiskunnassa ei tarvitse tehdä oikeastaan juuri mitään pärjätäkseen edes joten kuten...

Carlos (ei varmistettu)

Pakko on pakko, siitä ei mihinkään pääse. Paitsi sitten, kun pakosta päästään! Jos ruotsi olisi hyödyllinen ja tarpeellinen, ei kai sen tarvitsisi pakollinen olla. Nyt se on pelkkä poliittinen aine ja syö tilaa hyötykieliltä, joita suomalaiset erityisesti tarvitsisivat. Keinotekoiset tarpeet ylläpitää keinotekoista kaksikielisyyttä.

kverty (ei varmistettu)

""Kiistatta kun myös kuitenkin Pohjoismaihin haluamme kuulua, on selvää että yhteinen kieli auttaa - ja se ei kyllä ole englanti, suomesta nyt puhumattakaan.""

Siinäpä oli huvittava lausahdus..
Englanti nimenomaan on se yhteinen kieli millä pärjää jokaisessa pohjoismaassa loistavasti. Ruotsin kieli on taas sellainen sekasotku että jopa maan sisällä ei ymmärretä tosiaan kunnolla, saati sitten esim Norjassa ja Tanskassa.. Skoonelaisten ruotsinkieli on aivan erilaista kuin jossain keski tai pohjoisruotsissa.
Oman työpaikkani pääkonttori oli eteläisessä Ruotsissa, siellä jouduin käymään erittäin usein ja koskaan en tarvinnut ruotsin kieltä, Englantia puhuttiin.
Suomen-ruotsi taas on ihan jotain sekakieltä, etenkin Porvoossa.. kuunnelkaapa joskus ns. ruotsinpuhujat omaa puhettanne.. keskimäärin joka kuudes sana on Suomea.

Anzzi (ei varmistettu)

"Englanti nimenomaan on se yhteinen kieli millä pärjää jokaisessa pohjoismaassa loistavasti."

Tottakai pärjää, mutta ei kai tässä siitä ole kysymys, vaan lisäarvon tuottamisesta - on se sitten bisneksen tekoa tai poliittisella tasolla yhteisöllisyyden edistämistä.

"Ruotsin kieli on taas sellainen sekasotku että jopa maan sisällä ei ymmärretä tosiaan kunnolla, saati sitten esim Norjassa ja Tanskassa.. Skoonelaisten ruotsinkieli on aivan erilaista kuin jossain keski tai pohjoisruotsissa."

No just, ehkä parempi ettet toisi omaa tietämättömyyttäsi esille, vai oliko sulla käytännön kokemusta siitä että ruotsalaiset keskenään puhuvat englantia vai? Ruotsin kielessä on murteita siinä missä suomessakin, mutta ei se estä samalla kielellä tapahtuvaa kommunikaatiota.

"Oman työpaikkani pääkonttori oli eteläisessä Ruotsissa, siellä jouduin käymään erittäin usein ja koskaan en tarvinnut ruotsin kieltä, Englantia puhuttiin."

Samalla teit heille erittäin selväksi ettet koskaan ylenisi yrityksessä johtaviin tehtäviin.

"Suomen-ruotsi taas on ihan jotain sekakieltä, etenkin Porvoossa.. kuunnelkaapa joskus ns. ruotsinpuhujat omaa puhettanne.. keskimäärin joka kuudes sana on Suomea."

Kuuntele itse kuinka kaduilla puhutaan kieliä, myös suomea. Kuvitteletko ihmistä niin tyhmäksi ettei tämä osaa erottaa kieltä slangista?

Carlos (ei varmistettu)

ruotsia ei tarvita kuin ruotsissa. business kieli yrityksissä on englanti. kyllä pakkoruotsista pitää pystyä luopumaan. ei aiheuta muuta kuin kuluja yhteiskunnalle ja veronmaksajille.

sipoosta (ei varmistettu)

Suurimmassa osassa suomalais-ruotsalaisia yrityksiä puhutaan toki sisäisesti ensisijassa ruotsia, kuten aiheesta tehty tutkimus osoittaa: http://www.magma.fi/magma/behoevs-svenskan-i-naeringslivet

Lisäksi, esim. Nordean kaltaisissa konserneissa joissa englanti virallisesti on sisäinen kieli, puhutaan ylimmissä kerroksissa ruotsia (lähde: maajohtaja Ari Kaperi).

Carlos (ei varmistettu)

Huvittavaa, että täällä taas väännetään siitä, onko ruotsin kielen taidosta hyötyä vai ei, vaikka pitäisi kysyä, onko ruotsin kielen pakollisuudesta hyötyä. Ruotsinkielinen vähemmistö puolustaa pakollisuutta yksinomaan itsekkäistä syistä - tämä on niin ilmeistä, etten viitsi nähdä vaivaa asian perustelemiseen.

Ruotsinkielistenkin kannattaisi kuitenkin oman etunsa nimissä myöntää, että aika on auttamattomasti ajanut 70-lukulaisen kielipolitiikan ohi ja muutos on väistämätön. Pakkoruotsista tulee luopua, mutta kaksikielisyys täytyy silti säilyttää ja ruotsinkieliset palvelut on tarvittavassa määrin turvattava. Jos kielipoliittisten ääriryhmien välillä ei löydy sopua, seurauksena on asenneilmapiirin kiristyminen entisestään, ja siitä kärsisi ennen kaikkea ruotsinkielinen vähemmistö, Carlos mukaan lukien.

EH (ei varmistettu)

"Huvittavaa, että täällä taas väännetään siitä, onko ruotsin kielen taidosta hyötyä vai ei, vaikka pitäisi kysyä, onko ruotsin kielen pakollisuudesta hyötyä."

Säälittävää että sinunlaiset taas pilaavat keskustelut iänikuisella pakkoruotsi-jankutuksella jolla ei todellakaan tarvitse olla mitään tekemistä itse aiheen kanssa.

"Jos kielipoliittisten ääriryhmien välillä ei löydy sopua, seurauksena on asenneilmapiirin kiristyminen entisestään, ja siitä kärsisi ennen kaikkea ruotsinkielinen vähemmistö, Carlos mukaan lukien."

Miksi ihmeessä maltillinen enemmistö - ruotsinkieliset mukaanlukien - kärsisi siitä mitä joku ääriryhmä tekee tai jättää tekemättä? Onhan näitä nähty ennenkin...

Carlos (ei varmistettu)

On käynyt selväksi, että Carlos ei halua keskustella siitä, minkä 96% suomalaisista kokee tässä yhteydessä olennaiseksi. Otan osaa, kaikkien suomenruotsalaisten puolesta.

Maltillista enemmistöä edustaen,

EH (ei varmistettu)

"On käynyt selväksi, että Carlos ei halua keskustella siitä, minkä 96% suomalaisista kokee tässä yhteydessä olennaiseksi. Otan osaa, kaikkien suomenruotsalaisten puolesta."

Hyvä että tuli selväksi etten ole pakkoruotsista täällä keskustelemassa. Sillehän löytyy ihan omat fooruminsa, joskaan osanottajamääristä päätellen ei 96 prosenttia suomalaisista osallistu niihinkään. On ylipäätään vääristelevää nähdä koko kysymystä kovinkaan merkittävä kun ei se tunnu olevan vedenjakava myöskään poliittisissa vaaleissa.

Tästä syystä on mielestäni sääli ettei kielestä voi keskustella ilman että jotkut yksilöt tulevat pilaamaan keskustelun jankutuksellaan.

Carlos (ei varmistettu)

Kai ymmärrät, että Magman "tutkimuksilla" ei ole mitään arvoa. Sen sijaan oikeilla tutkimuksilla on jo aikaa sitten todettu, että suomalais-ruotsalaiset yritykset käyttävät sisäisessä kommunikoinnissaan englantia. Vain kohteliasuudet ja sen sellaiset voidaan kirjoittaa ruotsiksi. Ruotsalaiset ei tietenkään ole niin kohteliaita että kirjoittelisivat suomeksi...

kverty (ei varmistettu)

"Kai ymmärrät, että Magman "tutkimuksilla" ei ole mitään arvoa."

Ensinnäkin tutkimus on William Barner-Rasmussenin, jonka kyseenalaistamisen voisit kyllä jotenkin yrittää perustellakin? Toiseksi en ole kuullut että Magman teettämillä tutkimuksilla ei olisi mitään arvoa. Kuka näin väittää ja millä perustein?

"Sen sijaan oikeilla tutkimuksilla on jo aikaa sitten todettu, että suomalais-ruotsalaiset yritykset käyttävät sisäisessä kommunikoinnissaan englantia."

Voisitko ystävällisesti referoida näistä muutamaan?

"Ruotsalaiset ei tietenkään ole niin kohteliaita että kirjoittelisivat suomeksi..."

No itse asiassa olet väärässä tämänkin suhteen. Kuinkahan paljon itse harjoitat vuorovaikutusta ruotsalaisten kanssa? Niinpä...

Carlos (ei varmistettu)

Aikoinaan luokkamuotoisessa lukiossa monen muun tyyliin ahnehdin alussa aineita kun en halunnut "sulkea ovia" heti alussa. Ensimmäisen vuoden aikana kuitenkin kävi selväksi, että tunteja on liikaa ja jouduin luopumaan yhdestä aineesta ja jätin pois psykologian, josta pidin kyllä sinänsä. Pakkoruotsi säilyi pakolla. Psykologian opiskelu voisi tehdä hyvää myös kiihkeästi pakkoruotsia puolustaville asiansa esittämiseksi asiallisesti myyvällä tavalla ilman tekosyitä.

Nykyisin olen töissä kansainvälisessä 40000 henkilöä työllistävässä pörssiyhtiössä enkä ole tarvinnut ruotsia mihinkään. En edes ennen fuusiota, jolloin firman pääkonttori oli Ruotsissa. Silloinkin virallinen kommunikointikieli oli englanti ja huomattavasti tasapuolisempi kuin ruotsi, joka olisi ollut osalle äidinkieli ja osalle ei.

NOJATUOLIPSYKOLOGI (ei varmistettu)

Itselleni ruotsin osaamisesta on ollut konkreettista hyötyä maailmalla. Olen tyytyväinen että jotain jäi kaaliin. Työmahdollisuudet ehdottomasti moninkertaistuvat. Työtehtävissäni ruotsia on edellytetty ei-ruotsinkielisillä lähialueilla ja kaukana pohjolasta. Em. töillä ei ole mitään tekemistä ruotsinkielisen työ- tai yrityskulttuurin kanssa.

Englanti on toki korvannut osittain tai täysin ruotsin kielen kv-toiminnoissa. Riippuu toiminnoista myös. Englannin kieltä tuleekin osata sitten enemmän kuin peruskoulun oppimäärä. Sillä rautalanka-englannilla töissä paljon säväytetä. Niin paljon perustavaa hyötyä niistä koulun kielistä nykyään on. Ja keskustelusta niistä.

Ilpo (ei varmistettu)

Aikoinaan Uolevi Raade määräsi Nesteen jalostamolla operointikieleksi Suomenkielen.
Tuskin jalostamot ja muovitehtaat pysyisivät käynnisssä Porvoonruotsilla tai lentokoneet ilmassa.
Suomi ja Englanti kylläkin ovat operointikieliä.
Ruotsinkielisiä saattoikin olla ehkä sen vuoksi etupäässä meluavissa kaivinkoneen kopeissa.
Ruotsissa kyllä pitävät omasta kielestään huolta, ei sitä tarvitse suomalaisten pönkittää.

Suomi Suomena (ei varmistettu)

Huvittava tämä svenska nu, johon tuo Redramakin kuuluu...
Pakko ei muka olekaan pakkoa, vaan iloa..Uskomatonta bullshittiä!
Niin, puhun suomalaisten nuorten puolesta.
Ei nuori pelkää puhua ruotsia, nuori nyt vaan ei halua enää 2012 puhua bättre folkin kieltä, vaan aivan muita kieliä.
Miksi muuten ei ole näkynyt "biologiaa nyt"-lähettiläitä pönkittämässä pakollista biologian opetusta ?

http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2012...

Pois pakkoruotsi! (ei varmistettu)

Kyllähän tuo tyyppi sen tietää, ettei ruotsia haluta puhua jos se ei ole äidinkieli, mutta haluaa sohia kun hänellä on siihen mahdollisuus, ja se tapa on suomenruotsalaisessa luonteessa.
Suomen kilpailukyky säilytetään vain sillä että nuoriso on kykenee puhumaan muitakin eurooppalaisia kieliä, joista osa on maailman valtakieliä. Talouselämä kaipaisi varmasti myös monia ulkoeuroopplaisten kielten taitajia.

Kielitaito olisi meille huipputärkeää, se on nähty esim.Ruotsissa, missä yritetään kaikin voimin säilyttää etulyöntiasema tietysti monipuolista kielitaitoa yllä pitämällä. Mahdollisesti ruotsinkielisillä on englannin kielen sukulaisuudesta etua, koska se tekee kielen helpommaksi oppia? Eli saavat siinäkin jo tasoitusta aika tavalla.

Miksi heidän ei tarvitse opetella suomea vaikka Ruotsissa asuu mielettömästi suomalaisia ja suomalaiset juuret omaavia, ja valtio on ollut yhteinen kauemmin kuin Skåne on kuulunut Ruotsiin. Enemmän luulisi siellä tarvittavan suomea, kuin täällä ruotsia. Mutta ruotsalaiset nuoret opiskella tankkaavat kieliä joista koko maa hyötyy. Siinä ei kuitenkaan annettaisi suomalaisten onnistua, ruotsia, ruotsia vain, tuhratkaa aikanne siihen!

Ei kiitos ruotsia (ei varmistettu)

Itse olin kotikasvatukseni johdosta jokseenkin ruotsinkielen vastainen nuori, mutta opettelin sitä pakkoruotsina.
Sitten nuorena aikuisena, taisin tavata hurmaavan kaverin toisesta pohjoismaasta, jonka kanssa sittemmin avioiduin! Kyllähän englannilla pärjää, mutta toisen äidinkielen osaaminen on avannut paöjon uusia näköaloja moniin juttuihin! Niin ei ollut vain englanninkieltä puhuessamme.
Toinen juttu on se mitä nuoret eivät mahdollisesti samankaltaisista suomenkielisistä kodeista tullessaan kuin mitä minä tulen arvaa, että samassa kaupungissa saattaakin asua, joku joka saattaa vaikka antaa kesätöitä tai muuta työtä jos osaat ruotsia. Ruotsi voi olla vaatimuksena monesta syystä, vaikka asutaankin suomenkielisessä kaupungissa tms.
Asenne se on mikä ratkaisee! Jos ajattelet kielteisesti kuten minut opetettiin kotona se voi olla este! Jos haluat muuttaa asennettasi se on vain hidaste. Kun asenteesi on kunnossa ja tämä koskee nyt paljoa muutakin kuin vain tätä pakkopulla RUOTSINkieli, mutta sinulle voi avautua sellaisia tilaisuuksia sellaisiin juttuihin,joita et rajoittuneen asenteesi kanssa edes voi ymmärtää. Näin elämä on minua opettanut! Kiitos siitä :)

Annu (ei varmistettu)

Tosi hienoa että sinulle on ollut hyötyä ruotsinkielestä, ja että olet mennyt naimisiin ruotsalaisen kanssa.

JOnne (ei varmistettu)

Kyllähän se vain on niin että ruotsia puhutaan Ruotsissa uskomattoman kauniisti monella paikkakunnalla. Eikä siellä välttämättä ymmärretä Suomessa
puhuttuja murteita joita paikalliset pitävät ruotsina. Elävä kaksikielisyys edellyttää kielitaitoa ja suvaitsevaisuutta sen sijaan että kielen varjolla harjoitetaan ahdasmielistä puolikielistä politikointia ja kähmintää.

C you soon (ei varmistettu)

Suomalaiset nyt pelkää minkä kielen puhumista tahansa myös SUOMEN ja etenkin miehet.Mmonesta ukosta ei lähde kuin örinää, jos sitäkään. Sisäänpäin on kääntynyt koko kansa.

suomalaiset ei ... (ei varmistettu)

Olet kovin väärässä Teippaaja. Suomalaiset puhuvat paljon, ja myös ne varttuneemmat ihmiset jotka eivät juuri kieliä osaakaan, puhuvat ulkomaalaisille vaikka suomeksi kuten oikein onkin, osoittaakseen ystävällisyyttä ja sivistyksensä. Kyllä se oikein tulkitaan.
Ujouden taas voi valitettavasti tulkita joksikin kielteiseksi, siksi olisi hyvä osata ilmaista edes se, että on hiukan ujo ja hiljaista tyyppiä.

Mutta se että jos vain möllöttää, vaikka osaa esim. englantia tai suomenruotsalaisena suomea on todella ahdistavaa ja kielteistä käytöstä.

Turinatori (ei varmistettu)

Eli tälläkin palstalla nyt yksi pakkoruotsin kannattaja Carlos vastailee kaikille pakkoruotsia vastustaville. Itse sain vapautuksen ruotsista koska olin asunut pitkään ulkomailla. Kertaakaan työhaastatteluissa ei ole edes kysytty osaanko ruotsia. Onhan se oikeasti ihan sairasta touhua, että ruotsalaiset ja suomalaiset kuitenkin oppivat koulussa englantia ja sitten kaikkiS suomalaiset pakotetaan oppimaan vielä ruotsia. Parempi olisi jos oppilaat saisivat itse valita kolmannen kielen mitä opettelevat niin lopulta Suomessa olis paljon enemmän venäjän, saksan, ranskan jne . taitajia. He jotka päättäis opiskella ruotsia olisivat sitten etulyöntiasemassa niihen töihin joissa sitä tarvitaan. Hieno juttu heille mutta muut eivät välittäis.

ukkomaalainen (ei varmistettu)

"Eli tälläkin palstalla nyt yksi pakkoruotsin kannattaja Carlos vastailee kaikille pakkoruotsia vastustaville."

Ensinnäkin jos ajattelit että on ok karsinoida minut "pakkoruotsin kannattajaksi" tms. niin vastavuoroisesti on sitten varmaan ihan yhtä ok leimata sinut sivistymättömäksi juntiksi? Toiseksi vastailen toki minulle esitettyihin kysymyksiin ja väitteisiin, joita näköjään löytyy.

"Kertaakaan työhaastatteluissa ei ole edes kysytty osaanko ruotsia."

Kerro toki lisää työhistoriastasi? Minkälaisia hommia olet hakenut?

"He jotka päättäis opiskella ruotsia olisivat sitten etulyöntiasemassa niihen töihin joissa sitä tarvitaan. Hieno juttu heille mutta muut eivät välittäis."

Tuosta viimeisestä lauseesta en kyllä menisi takuuseen. Johan ruotsinkielisten kielitaito ja tietynlainen etulyöntiasema työmarkkinoilla jo nytkin tuo esiin katkerien kielitaidottomien purkauksia.

Carlos (ei varmistettu)

Sivut

Osallistu keskusteluun