Yhä useampi rattijuoppo väittää juoneensa vasta ajon jälkeen

Poliisi tutki viime vuonna yli 2000 jälkinauttimistapausta.

Tomi Ronkainen

Poliisi törmään säännöllisesti rattijuopumusepäiltyihin, jotka väittävät nauttineensa alkoholia vasta ajon jälkeen. Suomen lain mukaan ainoastaan ajon aikana tai ennen ajoa nautittu alkoholi voi johtaa rangaistukseen. Tästä syystä osa kiinni jäänneistä humalaisista kuskeista väittää avanneensa pullonkorkin vasta auton moottorin sammuttamisen jälkeen.

Poliisi toimitti viime vuonna 2 002 jälkinauttimistapausta tutkittavaksi keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion liikennejuopumustutkimuksiin. Eniten jälkinauttimisepäilyksiä kirjattiin Varsinais-Suomessa, jossa tapauksia oli 167. Lähes samoihin lukuihin päästään Pirkanmaalla, jossa jälkinauttimisepäilyjä tilastoitiin 166. Kolmanneksi korkeimmalle sijalle ylsi Länsi-Uusimaa, jossa tapauksia kirjattiin 127. Helsingissä jälkinauttimisepäilyjä tutkittiin viime vuonna 101.

Suurin osa jälkinauttimisepäilyistä jää kiinni ilmiannon kautta. Toiseksi eniten tapauksia tulee poliisille liikennevahinkojen yhteydessä. Viime vuonna jälkinauttimisepäilyjä kirjattiin eniten 45–49-vuotiaiden keskuudessa.

Tiedot käyvät ilmi keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion kokoamista tilastoista. Tilastot perustuvat paikallisten poliisilaitosten krp:lle toimittamiin rattijuopumusnäytteisiin.

 

Tutkimukset tehdään aina tutkittavan eduksi.”

 

Keskusrikospoliisin tekninen tutkija Sanna Tuominen kertoo, että varmin tapa varmistaa, onko kuski ollut alkoholin vaikutuksen alaisena ajon aikana vai vasta sen jälkeen, on ottaa verinäyte. Laskennassa arvioidaan, onko mitatun veren alkoholipitoisuuden ja kuskin kertoman välillä ristiriitaa.

– Yleensä tutkittavalta otetaan neljä verinäytettä. Tutkimuksissa selvitetään muun muassa tutkittavan oman kehon nopeus polttaa alkoholia. Näytteitä vertailemalla voimme selvittää, onko mahdollista, että kuski on esimerkiksi ehtinyt vetää pullollisen vodkaa kolaripaikalla poliiseja odotellessa, Tuominen kuvailee.

Tuomisen mielestä on hyvä, että jälkinauttimistapauksia tutkitaan tarkasti.

– Ilman tutkimuksia ei voitaisi osoittaa, että osa kuskeista on tosiaan nauttinut alkoholia vasta ajon jälkeen. Tutkimukset tehdään aina tutkittavan eduksi, hän korostaa.

Suomessakin on keskusteltu niin sanotusta Norjan mallista, jossa kuljettajaa voidaan rangaista ajon jälkeen nautitusta liiasta alkoholista. Norjassa kuljettaja ei saa nauttia alkoholia kahteen tuntiin ajon jälkeen esimerkiksi kolari- tai muissa tapauksissa, joissa kuljettaja voi olettaa poliisin ottavan yhteyttä.

Mitä mieltä olet? Pitäisikö meilläkin ottaa käyttöön Norjan malli? Kerro mielipiteesi ja osallistu keskusteluun.

Written by:

Ulla Yliherne

Ota yhteyttä