Todiste Ahmatovan vierailusta Hyvinkäällä löytyi sattumalta
19.06.2008 11:30
Anna Brotkin
Runoilija on väistämättä aikansa kuvaaja ja yhteiskunnan peili, jonka kirjallinen tyyli määrittyy myös ulkoisten tekijöiden kautta. Venäläisen runoilija Anna Ahmatovan (1889-1966) kohdalla tämä tarkoitti ennen kaikkea voimakasta traagisuutta.
–Stalinin vainot, kaksi maailmansotaa, oman pojan joutuminen vankileireille kymmeneksi vuodeksi, luettelee kirjailija ja Venäjä-asiantuntija Jukka Mallinen Ahmatovan suurimpia tragedioita.
Lähestymistapa ei kuitenkaan ollut ainoastaan henkilökohtainen, vaan Ahmatova oli koko kansan tulkki.
–Tahtomattaankin Ahmatova ajautui runoudessaan käsittelemään koko Venäjän kansan suuria tragedioita, Mallinen sanoo.
Aina näin ei kuitenkaan ollut. Mallisen mukaan Ahmatovan alkutuotanto on sävyltään huomattavasti kevyempää, nuorta ja elämäniloista. Sotien varjossa runoilijan sävy kuitenkin muuttui.
Venäjän ehdottomasti merkittävin naisrunoilija Anna Ahmatova vieraili Hyvinkään Parantolassa lokakuussa 1915. Hyvinkäällä ollessaan hän kirjoitti runonsa ”Joka ilta saan häneltä kirjeen”, jossa tarkastellaan maailmaa Parantolan ikkunasta.
Tieto Ahmatovan Hyvinkää-vierailusta löytyi sattumalta, sillä Parantola vaurioitui pahoin talvisodan pommituksissa ja suuri osa potilasarkistoista tuhoutui. On mahdollista, että Ahmatovan lisäksi myös moni muu venäläiskirjailija on viettänyt aikaa Parantolassa, mutta puutteellisista tiedoista on löytynyt merkintä vain Ahmatovasta.
–Ahmatova on hyvin henkistynyt runoilija, kuvailee kirjailija Pirjo Hämäläinen.
Hämäläinen puhui Ahmatovasta yhdessä Mallisen kanssa Anna Ahmatova -puistotapahtumassa sunnuntaina. Aurinkoinen sää oli houkutellut Hyvinkään Parantolaan lähes 70 runouden ystävää. Ahmatovan Hyvinkää-kytköksen lisäksi tapahtumassa valotettiin runoilijan ystävyyttä kirjailija Joseph Brodskyyn.
–Ahmatovan runokuvat ovat upeita, perinteistä venäläistä runoutta, Hämäläinen kuvaa Ahmatovan kirjallista tyyliä.
–Hän tulkitsee ihmisiä ja maisemia, ja tekee sen suoraan sydämestä.
Hämäläinen on itse tutustunut Ahmatovan runouteen 70-luvulla, kun runoilijan tuotantoa oltiin juuri suomennettu.
–Ahmatova on venäläisistä runoilijoista se, jota luen mieluiten, Hämäläinen paljastaa.
Anna Ahmatova -puistotapahtuman järjesti jo kolmatta kertaa Hyvinkään Venäjä-seura yhteistyössä Hyvinkään taidemuseon kanssa.
