Päiväkotien uskontokasvatus närästää monissa perheissä

uskontoa tyrkytetään kehdosta hautaan. Miksi?

Omat kokemukseni Riihimäen seurakunnasta ja sen ikävästä asenteesta kirkosta eronneiden vanhempien( mutta silti uskovien) seurakuntaan vielä kuuluvia lapsia kohtaan, ovat erittäin negatiivisa. Seurakunta lopettaa mm. lähettämästä syntymäpäivätoivotuksia lapselle ja lapsi suljetaan henkisesi ja hengellisesti seurakunnan toimintojen, kerhojen ja leirien ulkopuolelle. Kyseessa on toiminta, jolla ei todellisuudessa ole mitään tekemistä uskonnon tai kristinuskon kanssa, vaan se on puhtasta kiusantekoa, josta pieni lapsi saa vain pahan mielen.

Ei kai se ole lapsen valinta, miten vanhemmat elävät? JOs vanhemmat tekevät linjapäätöksiä, lapsi seuraa mukana, mutta juuri päivähoidossa kantaa seuraukset. Ajattelevatko vanhemmat loppuun asti, ja ovathan hoitajaksin aikuisia, joiden pitäisi tietää paremmin. Nyt kärsii lapsi joka tapauksessa.
nimim. pienten puolella

Ev.lut. kirkko on hajoamassa ja lapset ovat otollinen kohde saada uusia veronmaksajia kirkon virkamiesten elättämiseen. Tämän vuoksi päiväkodeissa harrastetaan uskontoa hyvin agresiivisesti.

Kirkko ei kaappaa lapsia jäsenikseen. Valinta on vanhempien.

Kirkko demonisoi kirkosta eronneita vanhempia ja nöyryyttää heidän lapsiaan sen vuoksi päiväkotien pyhäkouluissa ja kirkollisissa juhlatilaisuuksissa.

Ei vaikuta kovinkaan laupealta, saati kristilliseltä toiminnalta.

Eihän tuosta ole montakaan sukupolvea, kun kirkonmenojen jälkeen mestattiin ihmisiä siksi, etteivät käyneet kirkossa.

Sitäkö kirkko halajaa?

Jos Riihimäellä on hoitopaikkoja, joissa päivä alkaa virrenveisuulla, niin jotain on pahasti vialla.

Uskomattomat ry:n puheenjohtaja Veera Puhakka on valittanut siitä, että kirkkoon kuulumattomat lapset jäävät päiväkodeissa ryhmän ulkopuolelle uskontokasvatustilanteissa. Ikävältä saattaa tuntua, mutta vanhemmathan ovat tämän valinnan itse tehneet. Hehän ovat nimenomaan jättäytyneet jonkin ison suomalaisen ryhmän ulkopuolelle. Vanhempien olisi syytä muistaa, että heidän valintansa vaikuttavat myös heidän lapsiinsa. Kirkkoon kuulumattomuuskin on elämäntapa, joka vaikuttaa koko elämään, kaikissa sen tilanteissa.

Suomessa on valtionkirkko ja sen mukainen uskontokasvatus kuuluu sekä kaupunkien ylläpitämiin päiväkoteihin että kouluihin. On hienoa, että päiväkodit ottavat huomioon perheiden vakaumuksen eivätkä pakota näitä kirkkoon kuulumattomia lapsia osallistumaan seurakunnan menoihin, koska ”uskomattomat” vanhemmat näin lapsilleen haluavat.

Mutta onko oikeudenmukaista vaatia, että valtaosan päiväkotien lapsista (kirkkoon kuuluvat) pitäisi menettää oman vakaumuksensa mukaiset tärkeät asiat, koska ryhmässä on muutama kirkkoon kuulumaton? Sitä en kannata, että lapset jätetään yksin päiväkodissa, mutta ilman hoitajaa lapset tuskin jäävät sillä aikaa kun uskontokasvatukseen liittyviä tuokioita on?

Nimimerkki
Suvaitsevaisuutta molemmin puolin leipää

Suomessa on onneksi uskonnonvapaus. Ketään ei siis pakoteta osallistumaan uskonnolliseen kasvatukseen tai jumalanpalvelukseen ja se on hyvä. Pitää kuitenkin muistaa, että uskonnonvapaus tarkoittaa myös oikeutta harjoittaa uskontoa ja kasvattaa lapsensa vanhempien uskon mukaan. Onneksi esimerkiksi minun tai lapsieni ei tarvitse osallistua uskonnottomien arvomaailman mukaiseen opetukseen. Emmekö voisi siis olla tyytyväisiä sellaiseen tilanteeseen, jossa ihmisten erilaisia vakaumuksia kunnioitetaan - myös päiväkodeissa.

Edellistä viestiäni haluan tarkentaa siten, että eikö nykyinen tilanne olekin hyvä? Päiväkodeissa otetaan vanhempien omat toivomukset huomioon uskonnollisesta kasvatuksesta, eikä ketään pakoteta mihinkään. Ei siis tehdä kärpäsestä härkästä. Lämmin kiitos myös kaikille päiväkotien hoitajille, jotka kaikenlaisista ristipaineista huolimatta jaksavat pitää huolta lapsistamme, kun olemme töissä.

Onneksi pienen pieni vähemmistö ei voi jyrätä suuren enemmistö yli. Vai onko näin? Katsotaan miten käy.
Emme kai me ala perinteitämme muuttamaan muutamien yksittäisten mielipiteiden takia. Tämä on myös hyvä kaupungin päättäjien muistaa.

Itse en saanut mitään traumoja tai kielteisiä vaikutteita, vaikka osallistuinkin uskonnon opetukseen koulussa.

Pitäisikö kouluopetukseen lisätä myös Marxin ja Engelin opetuksia, että saataisiin myös ateistien opit perille?

Minulle uskonnon opit lapsena olivat kuin mukava ja mielenkiintoinen satu. Uskonnosta perusopit rakasta ja kunnioita lähimmäistäsi ovat vieläkin mukana jokapäiväsessä elämässäni. Lapsuuden ja nuoruuden pyhäkoulu ja kerhotädit muistuvat vieläkin mieleen ihanina ja ystävällisinä ihmisinä. Ikävää että vääristellään tällätavoin hieno asia. Mitä pahaa uskonnossa on, mielestäni se on asia joka ohjaa ihmistä hyvyyteen, ei pahuuteen ja itsekkyyteen.

sehän on ihan jees että aikuiset opettavat satuja lapsille,satukirja raamattu,satuolento jumala jeesus sentään,rikas kirkko rahan-ahne suuren omaisuuden voitontavoittelu ym mielessä käy jo lasten kimpuun!

Kirkko on kyllä mennyt ohi raiteiltaan, sen pitäisi olla hengellisen ravinnon tuottaja, mielestäni minkäänlainen sosiaalinen palvelu ei kuulu kirkolle. Ainoastaan henkisen hyvinvoinnin lisääminen on tärkeä osa. Nykyään kirkosta jaetaan jopa rahaa sitä pyytäville, sitä varten on sosiaalihuolto, jos se ei riitä niin ei se kirkon velvollisuus ole ylläpitää ihmisten toimeentuloa. Toinen asia mikä hiertää on nykyisen kirkkoherran kommentit, hänen ylimielisyytensä paistaa läpi. Edellinen kirkkoherra oli aivan toista luokkaa kuin nykyinen, häntä arvostettiin.

Päiväkodeissa ei pitäisi uskontokasvatusta antaa ollenkaan. Syynä on se, että lapset edustavat eri uskontosuuntia eikä heidän - uskonnonvapauslaki huomioiden - edes tarvitse osallistua vieraan uskonnon harjoittamiseen.
Uskontokasvatus kuuluu seurakunnalle ja kodille.
That's it.

Jaahas...Itse puolestaan toivon, että päiväkodissa tuetaan kotikasvatuksen linjaa - tässä tapauksessa kun olen lapseni antanut kastaa ja olemme ev lut kirkon jäseniäkin niin miksei sitten päiväkodissakin voisi kirkollisia juhlapyhiä viettää tai ainakin jouluna ja pääsiäisenä puhua niiden sisällöstä yms. Vietetäänhän päiväkodeissa itsenäisyyspäivääkin ja jopa halloweenia! Viimeksi mainittu on muuten ihan turhake, joka edustaa vain pelottelu- sekä krääsäkulttuuria.

Teille, jotka puolustatte uskontokasvatusta päiväkodeissa ja kouluissa:
Mitäpä jos päiväkodeissa ja kouluissa opetettaisiin kristinuskon sijasta vaikka islamia? Olisitteko edelleen tyytyväisiä? Ette tekään haluaisi lapsianne sellaiseen ympäristöön, jossa häntä aivopestäisiin uskontoon mihin te ette usko.
Nykyinen tilanne sopii teille tapakristityille, mutta ette halua ajatella asiaa muiden näkökulmasta.

Itselläni on neljä lasta, eikä ole koskaan tullut mieleenkään kyseenalaistaa uskonnon oppeja, vaikken mikään uskovainen olekaan. Se on yksi osa lapsen elämää, uskonnon avulla on pureuduttu asioihin kuten esim. toisten kunnioittaminen. Kouluissa ainakin ennen pystyi kieltäytymään uskonnon opetuksesta, vedoten perheen vakaumukseen. Päiväkodit ovat leikkipaikkoja, ei siellä varsinaisesti opeteta uskontoa, pelkäätkö että lapsesi ajatukset kääntyvät sinua vastaan, eikö kuitenkin jokaisella ole oikeus itse muodostaa käsitykset uskonnostakin, se ei ole meidän vanhempien tehtävä.

Eli uskontokasvatus päiväkodeissa on ihan ok, kunhan se on juuri teille sopiva uskonto? Voi hyvänen aika teitä ihmisiä! Ajatelkaa aivoillanne! Uskontokasvatus pikkulapsille (ja alaikäisille yleensäkin) on aivopesua.
Minutkin on yli 25 vuotta sitten aivopesty. Ja vaikka nykyisin osaankin kyseenalaistaa uskonasiat, aivopesun tulos "tuntuu" takaraivossani. En pääse siitä eroon vaikka haluaisinkin.